keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Emman ihana blogi

Juuri kun eilen huolehdin ruokaohjeiden tekijänoikeuksista, niin nyt olen sitten kuvakaapannut näkymiä toisen blogista. Hmmm.

Olin vain pakko esitellä uusi löytöni, ruotsalaisen Emman pitämä Emmas designblogg.

Emma esittelee ihania koteja (alkuperäinen postaus täällä)
ja keittiöitä (alkuperäinen postaus täällä)
sekä kirjoja (alkuperäinen postaus täällä). Home Made -kirja oli niin houkutteleva, että piti heti hakea se omaksi Akateemisesta, vaikka opus onkin ruotsiksi.

Ja paljon muutakin kivaa olen jo tuolta blogista löytänyt. Katso itse - ja inspiroidu!

tiistai 27. lokakuuta 2009

Sadonkorjuuherkkuja

Viikonloppuna meillä herkuteltiin terveellisellä ja eritoten hyvällä ja runsaalla sadonkorjuuruoalla (vaikkei sitä kuvasta ehkä uskoisikaan). Kaikki ohjeet olivat Maalaisunelmia-lehden numerosta 7/2009. En viitsi paljastaa täsmällisiä ohjeita (eikö lehdellä ja ruokatoimittajalla ole niihin tekijänoikeudet?), mutta kuvailen ruokia lehden omia ruokaesittelyjä hieman muokaten. Taitava kokki voinee siitä kehitellä omat versionsa ruoista.


Kuvassa etualalla

Punajuuria ja fetajuustoa

Keitetyille punajuurilohkoille ripotellaan fetaa ja rapeita (paahdettuja) auringonkukansiemeniä. Gratinoidaan nopeasti uunissa ja maustetaan hunajalla ja hienonnetulla rosmariinilla.

- Ihanan makuista ja sopisi lisukkeeksi ja noutopöytiin monenlaisten ruokien kaveriksi. Kannattaa harkita tällaista myös joulupöytään! Ja huom! Punajuurien keittäminen oli paljon helpompaa kuin luulin ja niiden tuoksusta tuli maalaismummola mieleen.


Kuvassa taka-alalla

Papuja ja pähkinäkastiketta

Erilaiset pensas- ja salkopavut (meillä oli sekoitus valmiiksi kypsennettyjä erilaisia papuja) sopivat rucolan ja uunissa oliiviöljyttyinä viipaleina kypsennettyjen palsternakkaviipaleiden + parmesaanijuustopalojen kanssa. Salaattikastike oli ihana sekoitus oliiviöljyä, balsamietikkaa (käytimme valkoista balsamicokastiketta), hakattuja saksanpähkinöitä, hunajaa, suolaa ja mustapippuria.

- En ollut koskaan aiemmin ostanut kotiin palsternakkaa, mutta kannattaisi: salaatista tuli heti paljon maistuvampi ja mielenkiintoisempi (ja lämpimämpi). Seuraavalla kerralla laitan kuitenkin enemmän salaattia ja vähemmän palsternakkaa, etenkin jos salaatti ei ole pääruokana.


Kipossa keskellä

Ranskalaisten lohkoperunoiden lisuketta

joka maistui myös kaikkien muiden ruokien lisukkeena. Sotke kulhossa öljyä, kapriksia, oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, persiljaa, punaviinietikkaa, suolaa ja mustapippuria. Sekoita em. sekoitus lohkoperunoihin.

- Hyvää ja helppoa! Voisin kuvitella myös esim. valkosipulin ja rucolan sopivan mukaan sekoitukseen.

Lisäksi liharuokana oli


Syksyistä kananpoikaa

eli juustoraasteella, punasipulilla, kuivatuilla luumuilla ja omenalla täytettyjä ja pekonilla päällystettyjä kananpojanfileitä rullina.

- Tämä oli ainoa ruokalaji, joka jakoi mielipiteitä: jos et pidä pekonista, et pidä tästäkään. Pekonin voisi varmasti jättää poiskin.


Hyvää siis oli! Yhdessä ruoat olivat varsin sadonkorjuumaisia, mutta erikseen kaikki menivät ihan ympärivuotisestikin, vaikka kesällä grillatun kanan kanssa. Toivottavasti tämä ei nyt karkota seuraavia ruokavieraitamme, mutta paljastan, että aion tarjota tätä heti torstaina uudestaan. Lukupiirimme kokoontuu meillä, eikä hengenravinnosta sovi keskustella ilman ruokaa ja viiniä.


perjantai 23. lokakuuta 2009

Syksyn piristäjät: tee ja chili

Kuvan teepakkaus ja viini- eli öljypullo eivät liity mitenkään muuten toisiinsa, paitsi että ovat jämähtäneet keittiön tasolle vierekkäin ja pääsivät siis samaan kuvaan. Ja että kumpikin ovat olleet viimeaikaisia suosikkejamme.

Voga-punaviinin pullossa on chili-yrttioliiviöljyä. Teemme sitä aina aika ajoin, sillä se on maailman helpointa. Annostele pulloon oliiviöljyä, kokonaisia ja murennettuja chilipalkoja (tai vain chilin siemeniä tai jos haluat välttää niitä, chilirouhetta), kokonaisia pippureita (eri pippurien sekoitus on suositeltava, etenkin roseepippuri on hauskan näköistä) ja kuivattuja yrttejä maun mukaan. Tässä putelissa on mm. valkosipulia ja basilikaa. Eniten on kuitenkin chiliä. (Meillä mies on siitä riippuvainen.)

Anna tekeytyä kolmisen viikkoa. Ravistele välillä. Käytä salaatinkastikkeena tai vaikka marinadina. Älä käytä pullona isosuista ja tasaisen mallista Voga-viinipulloa, ellet halua kokonaisten chilipalkojen uivan öljyn mukana salaattiisi. :)

Clipperin Valkoinen mustaviinimarjatee on ollut positiivinen yllätys. En ole todellakaan teen ystävä enkä juo teetä edes kuukausittain. Tämä teepaketti kuitenkin tarttui mukaan Life-luontaistuotekaupasta lähinnä vain söpön pakettinsa takia - pakkaussuunnittelija on onnistunut, kuten muissakin Clipperin pakkauksissa.

Erityisesti näin flunssa-aikaan ajatus lämpimästä teestä ja tulisesta öljystä lämmittää. Tulella ja teellä kurkkupöpöjä torjumaan!

torstai 22. lokakuuta 2009

Havaintoja ja tärppejä Punavuoresta

Kävelin eilen hetken Punavuoressa ja tein ihania ikkunaostoksia - monet suosikkikauppani sijaitsevat Kampin/Punavuoren seuduilla. Tein seuraavia huomioita:

- Design Forumin kaupassa on uusi myymäläjärjestys. En tiedä, oliko se vain optinen harha, mutta myyntitilaa näytti olevan aavistuksen verran entistä enemmän.

- Pinossa on muuttomyynti. Kivojen tavaroiden lisäksi myynnissä oli myymäläkalusteita, kuten iso betonijalka-teräskansipöytä pilkkahintaan. Se olisi erittäin hyvä, jos minulla olisi loft.

- Miun myymälässä on la 24.10. ystävämyynti. Miussa on söpöjä vaatteita, koruja ja keramiikkaa, ystävämyynnin aikaan kuulemma tarjoiluakin. Menisin, jos pääsisin.

Olen puhunut eli mainostanut.

maanantai 19. lokakuuta 2009

Kynttiläkauden avaus

Elävästä tulesta nauttiminen on vähentynyt dramaattisesti sitten kissamaisten asuinkumppaneiden. Aiemmin meillä poltettiin kynttilöitä lähes päivittäin ympäri vuoden, mutta nyt ovat kynttilät saaneet olla rauhassa, takasta puhumattakaan.

Viikonloppuna oli kuitenkin niin syksyisen hämyisää, että oli aivan pakko sytyttää kynttilöitä. Korkeita kynttilänjalkoja ja kruunukynttilöitä en karvakavereiden kanssa viitsisi kokeilla, mutta takassa olevista kynttilöistä kumpikaan ei ollut yhtään kiinnostunut.
Olohuoneen sohvapöydällä on lahjaksi saatu Aalto-lätäkkö ja kokoelma Pentikin laseja, joista on tullut tuikkukippoja. Nämäkin saivat olla rauhassa, mitä nyt Toto-kissa kävi myöhemmin tutkimassa, miten tassu mahtuu vadin reunan alle. Lopuksi hän siirsi vadin aivan keskelle pöytää, istui sen vieressä ja katseli lopputulosta tyytyväisenä. Ilmeisesti hänellä on erilainen esteettinen silmä kuin minulla.

torstai 15. lokakuuta 2009

Kirjanurkkaus kunnossa

Tällainen siitä tuli. Kirjahyllynurkkausta ei alettukaan sisustaa sen koommin, vaan lähinnä olemassa olevia esineitä siirtelemällä ja uudella matolla saatiin aikaan tällainen kokonaisuus (kuvan voi klikata suuremmaksi).

Harmaa matto on Ikeasta ja villaa, ostettu tänä syksynä ja maksoi vajaa 300 euroa. Tuolit ovat sellaisia, että niistä voisi kertoa kuten sisustuslehdissä: "Pienempi, 1950-luvulta peräisin oleva ranskalainen vanha bistrotuoli on lahja emännän isältä. Vanha tuoli taas on osa antiikkista ruokakalustoa, joka kuului emännän isovanhemmille; tähän kotiin saatiin ruokakalustosta perintönä kaksi käsinojallista, koristeellista tuolia. Vanhat tuolivat tuovat muuten melko moderniin sisustukseen syvyyttä ja mielenkiintoa."

Suomennos: Kaksi paikkaansa etsivää tuolia tökättiin kirjahyllyn luokse, kun tilassa ei vielä ollut muita kalusteita. Pienellä harjoittelulla silmä on tottunut niihin ja jopa vaarin vanha koukerojalkatuoli on ihan hauska, onhan sillä tarinakin. Voi olla, että tilalle tulee jossain vaiheessa moderni nojatuoli, saa nähdä. Ainakin kissat pitävät tuosta tuolista kovasti.
Seinälle tuli grafiikkakokoelman alku. :) Siirsimme kaksi taulua muualta talosta, lisää grafiikkaa mahtuisi vielä niiden luokse ja etenkin koukerotuolin taakse seinälle. Haaveilen Hannu Palosuon teoksesta.
Kuva ei ole hyvä, ja erityisen törkeää on se, etten muista oikeanpuoleisen tekijää. Vasemmanpuoleinen on Susanne Gottbergin, yhden lempitaiteilijoistani, teos.

Jos oikein innostuttaa, niin taulujen alle lattialle voisi tuoda pari isoa tyynyä. Valaisimen vaihtamisestakin on puhuttu, mutta toistaiseksi valkoinen perusspottivalaisin saa riittää. Hyllyllä on Harri Koskisen Block, mutta lähinnä koristeena. Blockiin ei ole saatu vaihdettua vähemmän kuumenevaa lamppua, joten sen alla on hyllyä suojaamassa niin ikään perintönä saatu pieni hopeatarjotin.

Edelleen olemme kyllä supertyytyväisiä uuteen kirjahyllyyn!

maanantai 12. lokakuuta 2009

Energiaa eteiseen

Ystävän valokuvanäyttelystä kesällä ostettu teos Blackjack pääsi eilen vihdoin ja viimein eteisen seinälle. Se ja IDP:n musta nahkapenkki ovat nyt ensimmäiset asiat, jotka meidän pääovesta sisälle tuleva näkee. Näky on moderni, yllättävä ja energinen. Paljon muuta emme eteiseen kaipaakaan; yksi niin ikään tutulta taiteilijalta tilattu taulusarja on vielä tulossa, mutta siinä se sitten melkein onkin. Meillä on pitkä käytäväeteinen ja haluamme pitää sen lähes tyhjänä ja lisäksi vähän taidegalleriamaisena. Enemmän kuvia tulossa sitten, kun nuo puuttuvat taulutkin ovat joskus paikoillaan.

Pääasiallisina tauluasentajina toimivat tietenkin innokkaat karvakuraattorit.



Hieno tuli!
Tässä vielä lähikuva teoksesta, vaikkakaan kehno valokuva ei tee sille oikeutta. Oikeasti suuressa (mittoja en nyt muista) taulussa on mahtavat, samaan aikaan hehkuvat ja poltetun murretut värit. Juuri värit ovat parasta. Vaikka kyseessä on (kapalevylle tulostettu) valokuva, teos näyttää lähes maalaukselta. Jotain tällaista rentoa, muuhun sisustukseen nähden aika epäodotuksenmukaista ja kiinnostavaa eteiseen kaipasimmekin. Onneksi löytyi!

torstai 1. lokakuuta 2009

Leimuavan puutarhan alku

Sain toissapäivänä vanhempieni puutarhasta leimukukkia. Ne pääsivät vähän aikaa sitten kaivamani ja sittemmin jo täytetyn uuden kukkapenkin päähän:
Olin iloinen, että siirsin multapaakun heti muovipussista kukkamaahan, sillä sen jälkeen onkin ollut jo pakkasöitä. Toivottavasti kukat leimahtavat loistoonsa meidänkin pihalla! Haaveilen saavani myös toiseen kohtaan pihamaata leimukukkia.

Uudessa kukkamaassa ei näytä olevan vielä kuin multaa (ja kissanhiekkaa: testaamme, miten se toimii maanparannusaineena, toivottavasti hyvin), mutta multa kätkee salaisuuksia eli kukkasipuleja. Kylvin niitä aivan kukkapenkin reunoille, koska keskelle olisi tarkoitus laittaa keväällä raparperia.

Ja istutusalueen reunoista puheen ollen: olemme niihin oikein tyytyväisiä! Saimme puutarhamyymälän poistomyynnistä superedullisia punaisia betonikiviä (20 senttiä/kpl) ja reunustin kukkamaan niillä. Jos kivet pysyvät paikoillaan, niin meillä on kivan ja siistin näköinen kukkamaan reunus, jonka vierestä pääsee hyvin ajamaan ruohoa. Kiviä tuli ostettua läjäkaupalla - aina kannattaa ostaa, kun halvalla saa - ja tarkoitus olisi reunustaa myös viereinen kukkapenkki niillä, toivottavasti vielä ennen talven tuloa. Tarjollahan olisi vaikka millaisia metallisia ja muovisia reunanauhoja, mutten oikein innostu niistä. Puutarha-asioissa minua viehättää vähän vanhanaikainen ja rento tyyli. Sitä paitsi asumme melkein maalla, joten vanhat perennat ja vanhat (betoni)tiiliskivet sopivat meille hyvin.

Hmmm. Jonkinlainen puutarhakärpänen tuntuu vihdoin puraisseen, mutta juuri talvea vasten... Täytyy toivoa, että kärpänen on sinnikästä lajia ja on keväällä entistä ponnekkaampi!