maanantai 30. marraskuuta 2009

Nukkekoti muuttopuuhissa

Nukkekoti alkaa olla valmiina. Olen rakennellut ja sisustellut sitä pikkuhiljaa, ja nyt varastostamme löytyy jo aika loppusuoralla oleva hienostoasunto. Osa huoneista on valmiina, osa vielä rempallaan. Näyttää siltä kuin nukkiksessa olisi muutto kesken!

Ruokasali on valmis. Ostin salin kaluston ja pikkuisen sivupöydän puuvalmiina ja sudin valkoiseksi. Pöydällä on äitini antamaa vanhaa pitsiä, nurkassa pieni kamina.Näkymä eteisestä ruokasaliin ja vähän keittiöönkin.
Myös eteinen on valmis. Mutta aikamoisia huithapeleita tänne on muuttamassa: kengät ja saapikkaat lojuvat lattialla hujan hajan, naulakosta roikkuu käsilaukku ja sateenvarjo. Ja vaikka eteisen tuoli on kultamaalikka koristeltu, siitä on tullut silinterihatun teline. Ja vessanoveahan ei tässä talossa suljeta, muuten prinsessakylpyhuoneeseen ei ole näköyhteyttä... Eteisen matto on rautakaupasta ostettu lasinalunen.
Olohuoneessa on vielä tekemistä, mutta kirjoitusnurkka on saatu valmiiksi. Taitaa olla boheemi kirjoittaja, kun pitää viinipulloa pöydännurkalla...
Olohuoneen pariovista näkyy kauniisti makuuhuoneen pönttöuuni.
Muuten makuuhuone ei vielä olekaan kauniissa kuosissa: nukkumisnurkkaus on kaaoksen vallassa. Pitkään vailla liinavaatteita olleelle sängylle on sentään saatu pehmeä huovutettu päiväpeite.
Ja ompelunurkkaus on sentään järjestyksessä!
Vaatekaappiin pitää vielä kiinnittää ovipeili ja viimeistellä kaapin sisämaalaus.
Kyllä se tästä! Kerron tarkemmin materiaaleista ja nukkistavaroiden hankintapaikoista sekä muutenkin koko projektista, kunhan saan siirrettyä nukkekodin sen varsinaiseen loppusijoituspaikkaan eli vitriinikaappiin. Toivoakseni tämä tapahtuu aivan lähiaikoina... Ja nukkekodin keittiö ja kylpyhuonehan on esitelty jo täällä.

Muumien keittiö

Kyllä kannatti käydä eilen Forumin Muumi-kaupassa. Kissat saivat mustavalkoiset ruokakupin aluset (kuva täällä) ja minä hauskoja lasinalusia. Kuva on surkea (klikkaamalla siitä saa paremman), mutta tässä vielä alusien tekstit:

1.
- Dear friend, will you listen to a confession - the tragic truth of my life?
- Speak, my poor friend!

2.
- Won't you have some elderberry wine?
- Well... it's a chilly night... I think I'd rather have some whisky.

3.
- I can do anything on skis!

4.
- "Sdeeds laciport"... Now what's that?
- Very foreign, I think.

torstai 26. marraskuuta 2009

Ostoksia ja harrastuksia

Tällä viikolla on tullut ostettua kaikkea tuiki tarpeellista. Kävin vihdoin muutakin kuin hypistelemässä Sellon ostoskeskuksen Ordning & Redassa. Matkaan tarttui kuitenkin maltillisesti vain ihana kirkkaanpunainen, nahkakantinen muistikirja sekä "muovitaskukansio". Mitä siihen taskutan, jää vielä arvoitukseksi, mutta kovin pätevän oloinen se on. Tuollaisten järjestelmällisten asioiden ostamisessa on vähän samaa kuin urheilutuotteiden hankkimisessa: olo ei ole tuhlaavainen, vaan hyvin kunnollinen. :)

Kuka arvaa kuvan perusteella, mikä on uusin iltaharrastukseni? Voin paljastaa, että siihen tarvitaan villaa ja neuloja (joiden säilyttämiseen tarvitaan ehdottomasti Myy-purkkia). Olen koukussa - tai pitäisikö sanoa neulassa? En voi vielä esitellä aikaansaannoksia täällä blogissa, mutta sukulaiset varokoot, joulupaketista voi tulla jotain pientä ja pörröistä... Enkä nyt puhu meidän kissoista.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Kaltereiden takana

...tai pikemminkin edessä. Eilen nimittäin saimme vihdoin kotiin asti jo elokuussa Fiskarsin Takopajasta tilatun kissasuojan keittiön takkaan. Mies oli sen ihan itse suunnitellut ja Takopajan seppä Upi Anttila sen sitten toteutti. Suoja voisi olla hitusen pienempi, sillä sen tunkeminen paikalleen oli aikamoista millimetripeliä, mutta vika oli tilaajissa, ei tekijässä. Tekijä oli kyllä lisännyt suojaan ylimääräisen väkäsen, jonka minä (huom!) rautasahasin pois. Jos sitä ei olisi tehnyt heti, olisimme eläneet vielä toisenkin vuoden uuninpelti kissaesteenä.
Kivalta näyttää - suoja on juuri niin simppeli ja miehekkään rouhea kuin sen suunnittelija oli kuulemma halunnutkin. Ristikkojen yhtymäkohdissa olevat "niitit" eivät oikeasti ole niin näkyvät kuin kuvassa näyttää, vaan ainoastaan hieno pieni yksityiskohta.
Siistiä ja laadukasta työtä, ja aina on hauska tukea käsityöläisyyttä ja pienyrittäjyyttä. Nyt sitten suunnittelemaan toisen takan kipinäsuojaa... Siellä kyllä sellainen onkin, mutta liian koukeroinen makuumme. Onneksi kissat eivät kiipeä siihen takkaan ollenkaan, joten sitä voidaan jopa käyttää normaalisti.

tiistai 17. marraskuuta 2009

Kiva kirja: HomeMade

Mainitsin jokin aika sitten ostaneeni hauskan ja inspiroivan kirjan, Anna Liljan ym. teoksen HomeMade.

Kirjassa on rentoja ja suht helppoja ideoita iloiseen, nuorekkaaseen kotiin. Kaikkia ideoita yhdistää se, että ne toteutetaan luonnonläheisistä materiaaleista ja että kaikkiin löytyy kirjasta (ruotsinkieliset) ohjeet.

Tämä kynttilänjalka vetosi minuun muutenkin kuin kissanhännän ansiosta. Toisessa kuvassa kynttilänjalka oli takassa, mikä viehätti minua, takkakynttilöiden suurta suosijaa, kovasti. En kuitenkaan haluaisi, että takkaan luikertelisi epämääräisesti sähköjohto, joten parempi paikka tälle olisi sellainen, jossa johdon saa piiloon.

Tämä hylly ei kannattele kovin montaa kirjaa, mutta olisi omiaan vaikkapa makuuhuonessa tms., jossa on yleensä vain muutama kirja. Toimisi se toki naulakkonakin.
Kirjassa on myös huonekaluideoita. Nämä sivupöydät olivat mielestäni hauska idea, samoin kirjan muut kirjahyllyideat. Mukana oli myös hyvännäköisen, simppelin tv-hifi-tason ohje, mutta sellaisen toteuttaminen vaatinee jo aika paljon taitoa sekä kunnon nikkarointitilan.

Tästä en pitänyt. Aina kun näen jotain tällaista, en voi olla ajattelematta, kuinka epämukavaa tuossa mahtaa olla istua. Lisäksi kirja olisi voinut keskittyä kodin sisätiloihin, puutarhahuonekalut tekivät siitä hieman hajanaisen.

Vaikka olen taas löytänyt yhden uuden kirjan tee se itse -kirjojen kokoelmiini, tunnen jo itseni ja tiedän, että vaikka olisin nyt kuinka inspiroitunut, en varmaankaan toteuta mitään kirjan ohjeilla. Olen saanut selitettyä itselleni, että sisustus- ja harrastekirjojen ostaminen on silti ihan ok. Vaikkei itse tekisi juuri mitään käsillään, voihan harrastaa harrastuskirjojen keräilyä. :)



perjantai 13. marraskuuta 2009

Huoneistoterapiaa

Käyn aina toisinaan Apartment therapy -sivustolla sisustusasioita fiilistelemässä.

Vähän aikaa sitten huomasin, että sivustolta voi myös tilata e-uutiskirjeen, joka ilmestyy peräti päivittäin. Ei muuta kuin tilaamaan. Olen nyt saanut mm. Terence Conranin haastattelun ja viinilasinvalintaohjeita (ohessa) sähköpostiini. Ihan kivoja kirjeitä, tosin kaikkia en ole edes avannut (esim. alennusmyynnistä kertovia).Ja vaikka kirjeet ovat kivoja, ne eivät ole minusta ollenkaan niin houkuttelevia kuin itse Apartment therapy -sivusto. Siellä suosikkejani ovat erilaiset kotiesittelyt, talokierrokset. Olen napannut sivuilta monta ideakuvaa niin työhuoneen uudistamista kuin kasvihuoneen rakentamistakin odottamaan.
Kiinnostavan sisällön lisäksi sivustolla on hauska nimi!

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Etsintäkuulutus

Le Klint: The Bouquet


Oheinen Le Klintin The Bouquet -valaisimen kuva on skannattu lehdestä. Tietäisikö joku, missä valaisimen voisi nähdä livenä pääkaupunkiseudulla? Sitä myy ainakin Finnish Design Shop, mutta heillähän ei ole myymälää...


Valaisin on kauhean hintainen mutta niin ihana, että haluaisin nähdä, miltä se oikeasti näyttää. Aina saa haaveilla. :)



maanantai 9. marraskuuta 2009

Nyt tapetilla

Vanhan kodin kunnostajat, sisustajat, graafiset suunnittelijat ja muut visualistit, rakennushistoriasta kiinnostuneet, nukkekotien rakentajat... Mm. heitä kaikkia kiinnostanee Museoviraston uusi Tapettitietokanta. Hakukone tuntuisi toimivan hyvin ja tuovan eteen kauniita, erikoisiakin tapetteja. Kannattaa tutustua!

perjantai 6. marraskuuta 2009

Monipuolinen Emma

Espoon Tapiolassa sijaitseva modernin taiteen museo Emma kuuluu ehdottomasti museosuosikkeihini. Olen käynyt lähes kaikissa Emman näyttelyissä ja aina nauttinut näkemästäni ja kokemastani. Kiinnostavien näyttelyiden lisäksi talossa on muutakin kivaa: ainakin ne pari WeeGee-klubia ja konserttia, joissa olen käynyt, ovat olleet onnistuneita. Samoin kahvila ja kaupat ovat mukavia.

Tällä viikolla kävin Emmassa katsomassa Tapio Wirkkalan taiturimaisia veistoksia ja lasitöitä. En ole suuri vaalean puun tai ylipäätään puun värin ystävä, mutta näitä vaneriveistoksia ei voinut kuin ihailla ja ihmetellä: miten kummassa ne on tehty? Veistokset olivat kauniita ja ne oli valaistu hienosti: varjoista tuli kuin toinen veistos. Kaunis, pyörteinen puupinta oli niin houkutteleva, että piti taistella itseään vastaan, ettei olisi silittänyt veistoksia. Myös Wirkkalan lasityöt sekä lintuveistokset tekivät vaikutuksen.
Kaikkein parasta Emmassa on kuitenkin aina Emma itse: hieno teollinen tila, kaunis luonto isojen ikkunoiden takana ja monipuolinen, aina virkistävä ja inspiroiva Saastamoisen säätiön peruskokoelma. Harmi, ettei Emmassa - ymmärrettävästi - saa ottaa valokuvia, niin esittelisin suosikkejani. Tässä ne suosikit, joista löysin Emman kaupasta postikortit:
Nina Roosin Nimettömässä (1995) on energiaa.

Risto Suomen Yömatka on, kuten Suomen muutkin teokset, pikavilkaisulla selkeä ja hauska - lisäksi niissä riittää muutakin katsomista.

Emman peruskokoelma on mielestäni rakennettu niin, että siitä riitä katsottavaa monentyyppisen taiteen ystäville. On veistoksia, maalauksia, valokuvia, esineteoksia. Teokset eivät ole niin monimutkaisia tai "moderneja", että karkottaisivat katsojat omituisuudellaan - tästähän modernia taidetta usein moititaan.

Emman itsensä lisäksi kannattaa kehua myös museon nettisivuja. Siellä on mm. teosesittelyjä ja Emman oma blogi. Lisäksi sivujen kautta voi tilata ilmaiseksi Emman lehden, joka on mielestäni hyvä sekin. Oheiset Wirkkalan töiden kuvat on skannattu ko. lehdestä: syksyn päänäyttelystä oli lehdessä monisivuinen esittely. Kannattaa tsekata myös Emman tapahtumat netistä. Huomenna on vuorossa kierrätysdesignlauantai, mielenkiintoista.

Vielä yksi mainos WeeGee-talosta. Se, että museolipulla pääsee nykyisin kaikkiin talon museoihin, on todella hyvä muutos. Helinä Rautavaaran museo on mielenkiintoinen, Kellomuseo on kiva, ainakin espoolaista kiinnostaa myös Espoon historiasta kertova museo (ja siellä on kiva kauppakin). Lelumuseo taas toimii oivallisena positiivisen museoasenteen luojana. Museoseurueeseemme kuului nimittäin myös vajaa parivuotias kummipoikani, joka meinasi tipahtaa innosta rattaista jo ennen WeeGee-talolle saapumista. Hän oli käynyt siellä ennenkin ja tiesi, että taidettakin jaksaa vähän aikuisten kanssa katsoa, kun tietää, mikä on loppuhuipentuma: Lelumuseon pienoisrautatie ja napilla ohjattavat junat eli kiehtovat tuk-tukit!

torstai 5. marraskuuta 2009

Huovutusta

Yksi suosikkikirjoistani on tällä hetkellä näinkin aikuinen. Laurie Sharpin hauska Villaiset pikkupehmot (Tammi, 2009) löytyi kädentaitokirjakerhon kerholehdestä ja oli pakko tilata, koska se vaikutti niin söpöltä.Ja hyvä ostos se olikin. Olen lueskellut neulahuovuttamisen perusohjeita ja katsellut hauskojen eläinhahmojen kuvia. Ainakin huuhkajaa, pingviiniä ja lammasta pitää kokeilla, merenneitoa ja muita nukkehahmoja taas ei, niistä en pidä. Tähän lepakkoon olen tykästynyt. Mietin, voisiko siitä esim. tarra-heijastinkankaan avulla tehdä heijastimen.
Tietenkin myös kissaa pitäisi kissanomistajana kokeilla. Aluksi aion kuitenkin keskittyä pyöreämpiin ja yksinkertaisiimpiin eli helpompiin hahmoihin. Yhtä olenkin jo aloitellut, mutta se ei ole julkaisukelpoinen. Pääasia, että olen vihdoin vuosien haaveilun jälkeen saanut hankittua huovutusneulan ja -villaa ja olen jo päässyt ihan vähän kokeilemaan tekemistäkin. Lisää aiheesta, kunhan saan aikaiseksi jotain, jonka kuvan kehtaan laittaa blogiin.


Pikku kokeilun perusteella neulahuovuttaminen on hauskaa ja aika helppoakin. Sitä kannattaisi harrastaa jo siksi, että huovuttamalla voi tehdä melkein mitä vain ja huovutusvilla on hyvin houkuttelevaa. Esim. Novitan Hahtuvaiset-lankaa on monissa herkkuväreissä.