sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Mustikasta mustavalkoiseen

eli back to basics. Eilinen keittiösuunnittelijan tapaaminen palautti keittiöhaaveet taas alkuperäisen mustavalkoisiksi. Vertailimme keittiöliikkeessä useita ovia, tasoja, altaita, kaikkea mahdollista... Suunnittelija oli sitä mieltä, että lähdetään liikkeelle vitivalkoisista ovista ja mustasta kivitasosta.

Kannatti kuitenkin mainita siitä ihanasta mustikkaliedestäkin - suunnittelija huudahti heti "Ilve!" (se juuri on ko. lieden valmistaja) ja perään "katseenvangitsija", ja sitten ryhdyimme yhdessä pohtimaan, miten siihen mustavalkoisuuteen saataisiin kuitenkin jotain vaihtelua ja yllätyksellisyyttä, eli ideaa ja vakuuttavuutta tylsän varman päälle pelaamisen sijaan. Oli hauskaa ja innostavaa!

Kannatti myös viedä se toivelista ja kodinesittelypaketti. Lempitaulussamme on osin betonirapattu pinta, ja samaa betonisuutta päätettin tuoda keittiöönkin, juuri niin kuin olimme jo keskenämme ideoineet.

Tekisi mieli kertoa tapaamisesta kaikki mahdollinen, mutta säästetään suunnittelijan identiteettiä ja bloginlukijoiden silmiä, tulisi kilometrien pituinen jaarittelu. Todella hyvältä kuitenkin vaikuttaa: suunnittelija oli mukava ja ammattitaitoinen ja pystyi hyvin hahmottamaan, mitä tahdomme ja toisaalta emme. Hänellä oli myös heti esittää perusteltuja vaihtoehtoja, joilla saadaan hallittu kokonaisuus sekä minun pelkistetty että miehen runsaampi maku huomioiden. Eikä sen näemmä tarvitse tarkoittaa vain kompromisseja, vaan sitä, että keittiössä voi olla elementtejä molemmista tyyleistä, vähän niin kuin kotonamme muutenkin on. Jälkikäteen meitä huvitti, että musta, eläväpintainen kivitaso esiteltiin minulle argumentilla "kauempaa katsottuna sen väri on aivan tasainen" ja miehelle taas "kontrastiksi keittiöön tarvitaan jotain kiiltävääkin". Totta kumpikin.

Nyt vain odotellaan sitten suunnitelmaa ja seuraavaa tapaamista, sekä toisen keittiöliikkeen suunnittelijan kotikäyntiä. Koetan olla intoilematta liikaa, mutta mieli on kyllä malttamaton. Yritimme eilen vielä käydä yhdessä aivan uudessakin liikkeessä, mutta hämmästyttävää kyllä se ei ollut auki lauantaisin. Ei väkisin. Katsotaan nämä kaksi suunnitelmaa ja mietitään sitten uudelleen, mitä tehdään.

Yksi asia, jota ei osaa tässä vaiheessa miettiä juuri ollenkaan, on hinta. Heti kun siirrytään pois Ikea-tyyppisistä, vain määrämittaisia kalusteita tarjoavista keittiöliikkeistä, siirrytään näemmä myös hinnastottomaan maailmaan. Olen sitten yrittänyt vähän googlata, mitä iso keskihintainen keittiö voi maksaa - sen sentään tiedämme, ettemme ole asioineet kaikista kalleimpien firmojen kanssa, onneksi.

Eli edelleen toivotaan parasta sekä suunnitelmien että hintojen suhteen.

2 kommenttia:

  1. Mikäs firma tämä nyt sitten oli?

    VastaaPoista
  2. No tämä on Se Hyvä Firma, kiitos vinkistä. :) En oikein tiedä, onko ok puhua firmojen nimistä blogissa ylipäätään tai ainakaan tässä vaiheessa, niin en sitten puhunut; olen vielä itse kaupallisella alalla, välillä mietin, saisinko mainita yhdenkään tuotteen/yrityksen nimeä...

    Jos (ja KUN - paluuta ei toivoakseni enää ole) valitsemme keittiötoimittajan, kerron kyllä, mihin päädymme. Toistaiseksi ehdokkaiden määrä on siis vain kaksi, vaikka varmaan 15 firmassa ollaankin käyty katselemassa. Olen nyt kyllä ihan tosi innoissani tuosta lauantain käynnistä kaikkineen. Täytyy toivoa, ettei into muutu epätoivoksi, kun aletaan puhua rahasta...

    VastaaPoista