keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Salainen puutarha

Joka päivä kotiin tullessa pitää kurkata ruusupuskaan ja katsoa, kasvaako siellä oksien lomassa, salaisessa piilossa muutakin kuin ruusuja. Kasvaa – ja kukkii, päivästä ja viikosta toiseen. Pelargoniathan nyt ovat muutenkin ehkä maailman helppohoitoisimpia kesäkukkia (kun ei ole tarkoitus talvehdittaa niitä), mutta näemmä siinä on perää, että kannattaa nyppiä kuihtuneet kukat pois tai ainakin kastella kasveja säännöllisesti. Ja kyllä on kasteltukin – enää kun ei näemmä sada ollenkaan! Olisi lämmin tai sataisi, mutta ei, on melko kylmää eikä silti sada. No, hauis kasvaa kastelukannua raahatessa.Toisella puolen pihamaata kukkii niin runsaasti, ettei todellakaan tarvitse kurkkia sen huomatakseen.
Joka vuosi on iso ihme, miten vanhat, ränsistyneet ja heitteillä olleet sireenit puhkeavat niin kauniisti kukkaan. Kai ne ovat jo oppineet huolehtimaan itse itsestään.
Tuntuuko muuten muista siltä, että kesä tuli tänä vuonna ihan varkain, kauheaa vauhtia? Ensin nautittiin keväästä, joka vihdoin koitti, ja nyt pelottaa, että kesä karkaakin käsistä. Tai sitten olen vain pessimisti, eihän vielä oikeasti olla edes kesäkuun puolivälissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti