sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Betoniruukut kuoriutuivat


Tänään vasta uskalsin irrottaa muotit reilu viikko sitten valamistani betonituikuista ja -ruukusta. Helle tuntui hautoneen myös ruukkujen kuivatusmuovipusseja, ja pussien sisällä oli vielä eilen kosteutta. Jätin pussinsuut auki yön ajaksi ja tänään oli sitten jännittävän betonitarkkailun aika.

Tällaista löytyi! Etenkin iso ruukku on ilon ja ylpeyden aihe, vaikka se hieman viutilo onkin. Itse asiassa iso onnistui paremmin kuin pienet, jotka olivat osa vielä viutilompia... Ja isosta lähtivät muotitkin kuin itsestään; yhden pienen taas sain rikki, kun olin liian väkivaltainen sen muotteja kohtaan.

Näiden töiden pinta ei ole niin huokoinen kuin ekan, kurssilla tekemäni betoniruukun. Kuitenkin käytin molemmilla kerroilla muottiöljynä tavallista, ruokakaapista löytyvää rypsiöljyä. Ensi kerralla aion kokeilla silikonisprayta, sillä pitäisi tulla tasaisempaa pintaa kuin ruokaöljyllä.
Iso ruukku on tehty kahden pienehkön vadin avulla. Näen tämän tai isomman, samanmuotoisen vadin uudessa keittiössä täynnä yrttejä... Ja myös esimerkiksi siskoni uudella parvekkeella syysistutuksen ruukkuna. Varokaa vain, betonikuume on krooninen tauti ja joulukin on yllättävän lähellä!

Vaikka irrotinkin muotit, laitoin kaikki tekeleeni vielä varastoon, muovilla suojatulle hyllylle kuivumaan. Jotkut pienistäkin töistä olivat yhä selvästi kosteita! Muutenkin betoni ymmärtääkseni kuivuu jopa kuukauden ajan, vaikka se ihmisaisteilla vaikuttaakin kuivuneelta jo paljon aiemmin.

Betonin sekoittamisen lisäksi tämä harrastus taitaa siis opettaa kärsivällisyyttä.

Perusohje betoniruukkuun (tai mihin tahansa kippomaiseen luomukseen) löytyy T.i.l.a.-ohjelman sivuilta. Luulin aiemmin, että betonin sekoittamiseen tarvitaan betonimylly tai ainakin porakoneeseen kiinnitettävä betonivispilä, mutta ei, ämpäri ja vaikka pieni istutuslapio riittävät. Ja hauis, sitä tarvitaan yllättävän paljon sementtisäkkejä, betoniämpäreitä ja märkiä betonivaluja käsiteltäessä.

P.S. Jos betoniaskartelu kiiinnostaa, niin suosittelen Malena Skotelta myös kirjaa Betoni on kaunista. Ostin sen äskettäin ja se on vielä inspiroivampi kuin Skoten ensimmäinen betonikirja.

4 kommenttia:

  1. Onnea iloisen kuoriutumistapahtuman johdosta! Nuohan ovat vallan makeita. Näen yhden tuollaisen (vähintään) mehitähtien peittämänä!
    On totta, että betoni kuivuu monta viikkoa. Se ei ole vielä ominaisuuksiltaan valmis sitä ennen, vaikka muotit voikin ottaa pois. Toisaalta, helle nopeuttaa kuivumista. Mutta mikäs kiire - odotellessa voit valmistaa yhä uusia ja uusia...
    Minua viehättää myös 70-luvun ankeiden betonirakennelmien puukuvionti, siis raakapuun betoniin jättämä pinta.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Minäkin olen nähnyt näkyjä mehitähtiruukusta sekä tänään myös hypertufapöntöstä (eli sellaisesta ruskeahkosta ja röpelöisestä), jossa kasvoi muratti. No olen kyllä nähnyt aika paljon muunkinlaisia betoninäkyjä, mutta noi nyt ruukkupuolelta. Monet 70-luvun betoniankeudet ovat niin ankeita että ovatkin hienoja ja jopa kauniita omalla tavallaan.:)

    VastaaPoista
  3. Hienoja tuli! Toi iso vati on varsinkin mahtava! :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Marjis! Vieläkin isompaan vatiin on jo muotit valmiina ja sementtiäkin jäi säkillinen... Eli pian pitää taas sotkea. En muista, milloin olisin innostunut uudesta harrastuksesta näin. :)

    VastaaPoista