maanantai 30. elokuuta 2010

Omppujen kasvimaa

Terveisiä mökkipuutarhasta.

Tässä oli ennen suuri hyötypuutarha: omena- ja kirsikkapuita, marjapensaita, raparperia, kaikenlaista syötävää. Ennen tällä saarella vietti kesiään suuri joukko lapsia ja aikuisia. Sadevettä kerättiin saaveihin ja sitä haettiin kallionkoloista, jotta mm. kasvimaalle riittäisi vettä. 

Nyt kesähuvilalla vietetään kyllä aikaa ja rakennuksia on kunnostettukin, mutta kasvimaa on enää ruohikkoinen niitty. Muutama kitukasvuinen, ikivanha marjapensas on jäljellä, pari uuttakin yrittelee kasvua.
Teimme äitini kanssa koekaivauksen – kyllä suurta voimaa käyttämällä pistolapion saa uppoamaan nurmen läpi – ja kävimme tutustumassa mökkipaikkakunnan taimitarhoihin. Vaikka mitä olisi löytynyt, mutta mitään ei lopulta ostettu. Ainakaan vielä.

Ja tuottaa tuo vuosikymmeniä vanha puutarha kuitenkin vielä satoa. Onko mitään kauniimpaa kuin omenapuun ryhmyoksat?





2 kommenttia:

  1. On kaunista, on! Tuo teidän saarimökkipuutarha herättää kutkutuksen, uteliaisuuden, mielikuvituksen... Menneet sukupolvet, lasten ja aikuisten kesät ja talvet, puhteet ja levot. Onneksi teillä on tuo paikka hyvässä huomassa.
    Lapiosta saa parhaan nurmenpoistotyökalun nostamalla se edessä ylös ja iskemällä reippaasti maahan (ei varpaisiin), ja sitten jatkamalla painaen jalalla (kovapohjainen turvakenkä on paras). Ennen lapion maahan iskemistä kandee katsoa ettei ketään kissaa ole lähimailla, olisi ihan kauhea katastrofi, kun työkalu iskeytyy maahan giljotiinimaisen lujaa.
    Sama tekniikkahan on kirveenkin käytössä, vaikka sitä en hallitse: ylös ja sieltä rennosti pienen aloitusvauhdin kanssa, ei väkipakolla, halkoon. Tälleen jaksaa pidempään kun käyttää painovoimaa apuna.
    Terveisin Maankaivuun Maisteri (tälleen viime kesän remonttipojat mut nimes)

    VastaaPoista
  2. Saaren historia onkin tiedossa, koska se on ollut aina isäni suvun hallussa. En viitsi kertoa tarkempia tarinoita kuitenkaan blogissa...
    Mutta vaikkei mitään tietäisikään, tai kenties varsinkin silloin, mielikuvitus lähtisi lentoon!

    Hyvä tietää, että olet Maankaivuun Maisteri! :D Minä todellakaan en, mutta ehkä hallitsen jo perusopintokokonaisuuden verran. Aluksi en saanut meidän savipihalle reikää, vaikka hypin lapion päällä, nyt sentään usein saan jyrsittyä edes pienen kolon.

    VastaaPoista