maanantai 4. lokakuuta 2010

Onneksi on ulkokeittiö

Kahden viikon keittiöremontti on nyt kestänyt lähes kaksi kuukautta, eikä loppua näy. Tällä hetkellä tilanne on sen verran sekava, etten viitsi paljastaa yksityiskohtia netissä ja yritän muutenkin olla ajattelematta remonttia (vaikka tuleehan sitä ajateltua lähes koko ajan). Voi äh ja grrr. Sanoinko jo, että onneksi emme ole koskaan ajatelleet rakentaa taloa...

Ja onneksi meillä ei syödä arkisin juuri iltaruokaa ja onneksi viikonloppuna voi laittaa ruokaa ulkona. Testasimme juuri, miltä maistuvat muurinpohjakanankoivet. Minusta mukavan rapeilta, miehestä liian rasvaisilta. Testit ja kehitystyö jatkuvat.
Ulkokokkailu on siitäkin kätevää, että se on miehen hommia. Minä istun penkillä Harvian savustinpöntön äärellä nauttimassa savun tuoksusta ja tulen rätinästä ja heiluttelen saapasta: koskas se ruoka on valmiina?
S:n innostamana minäkin toin lähes paleltuneen kesäkukan pihalta sisätiloihin. Nyt meillä kukkii olkkarissa kuin mummonmökin ikkunalla konsanaan! Pitää katsoa, josko jokin muukin kasvi kaipaisi lämpöhoitoa.

2 kommenttia:

  1. Onnea ja voimia remonttiin! Valitettavasti välillä käy noin, tai itseasiassa vähän turhan usein. Vastoinkäymiset onneksi unohtuu siinä vaiheessa vihdoin saa rempan valmiiksi, tai viimeistään muutaman vuoden kuluttua. :)

    Itse olemme tehneet ja/tai teettäneet monta remonttia eikä ongelmilta ole vältytty (esim. 3 viikon kylppäriremppa kesti melkein puoli vuotta), silti edelleen aiomme vielä joskus rakentaa sen unelmatalon. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia! :) Kyllä me koko ajan vakuutellaan sekä itsellemme että remppamiehelle, että kuitenkin lopulta on parasta, että kaikki on tehty huolella kuin kiireellä... Ja onneksi kyse on vain yhdestä huoneesta ja meillä on tilava koti ja ei ole kuin aikuisia ja kissoja remontin jaloissa. Jne. jne. Aika monta rohkaisua on pitänyt itselleen keksiä. ;)

    Kolmen viikon venähtäminen puoleksi vuodeksi kuulostaa kyllä jo aika hurjalta, etenkin kun kyseessä on kylppäri, huh! Mutta hyvä tietää, että vielä sellaisenkin kokemuksen jälkeen voi unelmoida talon rakentamisesta. Onneksi itse haaveilen vain mökistä, sen remppaus/rakentaminen ei olisi ehkä niin hankalaa kuin talon. ;)

    VastaaPoista