sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Surinaa hurinaa

Hei vaan, rikon blogihiljaisuuden kertomalle, että tämä onkin nyt muotiblogi! No ei suinkaan, mutta en malta olla esittelemättä aikaansaannoksiani. Olen ommellut vaatteita varmasti ainakin kymmenen vuoden tauon jälkeen (kodintekstiilejä ym. olen kyllä tennyt tässä välilläkin). Ja olen niin innoissani, etten aio enää koskaan ostaa yhtään vaatetta. Mä teen ite!


Menin ompelukoneelle Eurokankaan kautta. Ensin syntyi tunika pilkullisesta Pilkku-popliinikankaasta.
Ohje oli mielestäni liian muodoton, joten ompelin samasta kankaasta n. 10 cm leveän, kaksin kerroin vyötäröni ympärille yltävän ja sitten vielä rusetiksi riittävän vyön.
Lähis. Samaa kangasta oli ainakin harmaalla, pinkillä, vaaleansinisellä ja vihreällä pohjalla. Hinta vajaa 10 e/m.
Kokeilin myös ensimmäistä kertaa silkin ompelua. Kyllä siitä retaleen saa aikaiseksi, kunhan jaksaa ommella seitinohutta kangasta hyvin hitaasti ja saumat moneen kertaan vahvistaen. Kaavuissa on sama kaava, mutta jätin silkkiversiosta hihat pois (hihojen istuttaminen oli juuri niin hankalaa kuin muistinkin) ja pujotin kaula-aukkoon kuminauhan.
Lähis. Tämä oli Eurokankaan Summer Silk -sarjaa ja maksoi vajaa 13 e/metri. Kaapua voi käyttää ainakin yöpaitana - tai menee se muutenkin, kunhan muistaa pukea sen alle tai ylle jotain. Kangas on tosi kaunista, mutta ei maailman käytännöllisintä etenkään kissanomistajan päällä. Halusin kuitenkin kokeilla näin ohuen kankaan ompelemista. Saatan tehdä tähänkin myöhemmin vyön tai vaikka hiuksiin solmittavan huivin samasta kankaasta.
Trikoinen pilkkuhuivi olikin vähän rennompi ja nopeampi ompelus kuin silkkihörsöke. Tätäkin kangasta oli eri väreissä ja se maksoi vajaa 15 e/metri. Huiviin kului vajaa 40 cm kangasta.
Kaapujen ohjeen sain Yoshiko Tsukiorin supersöpöstä kirjasta Ihanat mekot ja tunikat. Olen vannoutunut kaapupukeutuja ja pidän yksinkertaisen mallisista vaatteista, joten tämä kirja tuntui täsmäostokselta. Lisäksi siinä on kaikki vaatteet mitoitettu kaltaiselleni 160-senttiselle hujopille.

Tämän ensikokemuksen perusteella en kuitenkaan suosittele tätä kirjaa täysin varauksetta. Ensinnäkään kaikkia kaavan osia ei löytynyt kaava-arkilta, vaan ne käskettiin kehittää itse kirjan ohjeiden mukaan; ohjeita vaan ei ollut. Pyysin miehenkin tiirailemaan, eikä hänkään löytänyt kaavoja eikä ohjeita, joten olen aika varma, että kirja on yhtä ylimalkainen kuin jotkut keittokirjat: jotta onnistut lopputuloksessa, sinun on osattava lukea rivien välistä ja soveltaa matkan varrella.

Pilkkutunikan lähtökohta oli tämä malli. Huomasin heti, että kaula-aukko on mielestäni liian pieni, joten suurensin sitä etenkin edestä ja ompelin keskelle istuvuuden parantamiksesi pari laskosta, alkuperäisessä mallissa oli halkio. Jouduin kehittämään itse kaula-aukon "sisäkappaleen".

Olisin joutunut kehittelemään myös hihojen nauhat, mutta jätin ne kokonaan pois. Halkiottomat hihat ovat vaatemaisemmat - eivätkä hihat olisi edes istuneet noin hyvin kuin tuossa piirroksessa. Nyt ne istuvat oikeinkin hyvin ja niiden erikoinen malli tuo vaatteeseen kivaa jujua.

Lopputuloksena siis käyttökelpoisia kaapuja sekä onnellinen ompelija. Em. moitteista lähtien aion hyödyntää Tsukiorin kirjoja jatkossakin, joskin nyt tiedän, että niistä saa inspiraation ja peruslähtökohdan, loppu on sitten ompelijasta kiinni.

7 kommenttia:

  1. Ohhoh, onpahan aikamoista, kun joutuu itse piirtämään kaavoja tai osan niistä, vaikka on hankkinut oikein kirjan. Hienot tuotokset, ja ihan samaa mieltä halkiohihasta. Tuo kaula-aukon halkio laajentaisi kaula-aukkoa, kun se vaatteen päällä ollessa varmaan avautuisi enemmän. Ihania kankaita olet löytänyt, sulla taitaa olla pilkullinen kausi? :-)

    VastaaPoista
  2. Heh, kankaat valikoivat lähinnä siten, että menin kauppaan ajatuksella, että nyt haluan pakosti ommella. Varsinkaan vaatekankaissa ei ole kauheasti valinnanvaraa, ne ovat yleensä mielestäni kauheita. :( Noista kyllä pidin oikeastikin, vaikken ollut mitään pilkkupallomuotikevättä suunnitellut.

    Eräässä yöpaita-kotitunikassani on tuollainen halkiokaulus, mutta ei se paljon auta: halkio kyllä paljastelee ihoa, mutta ei tee vaatteesta istuvaa eikä laajenna kaula-aukkoa muutenkaan. Leikkasin kaula-aukosta siis "antavamman" ja kavensin laskoksilla, ettei tulisi ihan säkkimäinen vaate. Tuossa kuvassa se näyttää säkkimäisemmältä kuin onkaan, mutta en tohtinut kuvata itseäni blogiin. Tai ainakaan jaksanut sihdata peilin kautta.

    Muistelen kuulleeni, ettei nuo kirjat olisi turhan tarkkoja. Tai riippuu vähän mallistakin varmaan, mutta itse siis jouduin soveltamaan sen verran, etten viitsinut sitten edes etsiä kirjasta uusia kaavoja seuraavalle kaavulle. Aion kyllä palata kirjan malleihin vielä joskus, kunhan tulee seuraava surrur-puuska.

    VastaaPoista
  3. Heippa! Sulle kolahti tunnustus Saaripalstaltsa, mutta en meinaa päästä kommentoimaan, kun Musti a. istui koneeni näppäimistön päälle ja b. nyt se istui oikean käteni ranteen päälle.

    VastaaPoista
  4. Aivan mielettömän hienoja paitoja olit tehnyt!! Harmillista, että suosittelemani teos olikin tommoinen viallinen ja siitä puuttui tärkeitä kaavoja ja ohjeita.
    Olen pahoillani, sillä en koskaan itse ole teosta kokeillut käytännössä.
    Olet kyllä taitava ompelija!

    VastaaPoista
  5. Saila, kiitos vielä tunnustuksesta tätäkin kautta. Yritin jo tänään vastata, mutta en ehtinyt/saanut aikaiseksi, ehkä jo huomenna onnistaa!

    Hanna, kiitoksia!Vaatteet eivät ole vielä läpäisseet tulikoetta, eli pallohuivia lukuun ottamatta eivät ole olleet vielä päällä. En tiedä, oliko kirja oikeasti niin ylimalkainen kuin luulin, mutta toisaalta, ei edes insinöörimies löytänyt puuttuvia kaavoja/tietoja. ;) Aion joka tapauksessa surruutella vielä uudelleenkin tuon teoksen avulla, siinä on ihania ideoita. Ja vieläkin olen niin surruuttelusta huumaantunut, että kuvittelen, että tästä lähin ompelen kaiken itse! Ei siis ole tulossa kauheasti uusia vaatteita lähiaikoina, veikkaan. ;)

    VastaaPoista
  6. Kivoja vaatteita! Pitää hankkia tuo kirja ja heh, ruksia siitä parhaat ideat ja kiikuttaa kirja kangaskaupan kautta ompelijaystävälleni...tuo silkkikangas saikin jo ajatukset vipattamaan, kiitos kun kerroit myös hinnan. Kuulostaa ihan siedettävälle.

    VastaaPoista
  7. S, erinomainen idea - ja erinomainen ystävä, jos ompelupalvelu toimii! Silkki oli minustakin siedettävän hintaista, olisin veikannut kalliimmaksi. Saisi nyt vain ilma lämmetä, että pääsisin testailemaan ompeluksiani, en ole testannut toistaiseksi kuin pallohuivia!

    VastaaPoista