sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Operaatio Pelastakaa pelargonia, osa 1

Tiedättehän kokeneiden kotipuutarhurien ohjeet: Pelargonia ei kuki toista kertaa, ellei sitä jatkuvasti lannoita. Peruspelargoniaa ei voi talvettaa, kasvi kuolee varmasti talven aikana.

No. Tässä on ihan markettason peruspelargonioita ruukussa pihallamme viime toukokuussa. En lannoittanut enkä hoitanut niitä ollenkaan viime kesän aikana, paitsi kastelin ja nypin satunnaisesti kuivuneet kukat pois. Kukintaa piisasi aina pakkasille asti. Keskellä kesää oli pieni tauko, ja sitten nuppuja ja kukkia taas riitti.
Kun pakkaset saapuivat, siirsin pelargoniaruukun ensin sisälle ja loppuvuodesta varastoon. Varastoon tihkuu hieman valoa ja lämpötila on siellä aina juuri ja juuri plussan puolella. Muutaman kuukauden aikana muistin katsella pelargoniaa kai kahdesti.

Kaksi viikkoa sitten hain sisälle tällaisen hörselön.
Viikko sitten näytti tältä.

Ja tänään näyttää jo tältä. Kevät on tulossa!





Vaikuttaa siis siltä, että pelargonia on suoriutunut talvesta. Mutta suoriutuuko se meillä, se onkin toinen asia. Ehdin nimittäin kehua, että nähtävillä on jo pari selvästi kevätvihreää versoa - ja samalla hetkellä huomasin yhden kevätvihreän pätkän olevan myös kissan suussa. Nyt karvapuutarhurit ovat antaneet ruukun olla rauhassa, mutta koskaan ei voi tietää, milloin seuraava vihreänhimo iskee.

Hyvin jännittävä jatkosarja operaatio Pelastakaa pelargoniasta jatkuu muutaman viikon päästä.

4 kommenttia:

  1. Psst. se on pelargoni, pelargonI, ei pelargoniA... Yritän kitkeä tätä mielestäni jostain syystä ärsyttävää nimeä, vaikka en tidä miksi. Pelargoneja on kai joskus ennen kutsuttu pelargonioiksi, vai mistä sen nimityksen yleisyys johtuu. Se on vain turhan hankala nimi kun oikeaa, hitusen helpompaakin voisi käyttää. Mutta edelleen mulle on mysteeri, miksi se pelargoniA on niin julmetun ärsyttävä! Kyllä mua ärsyttää muutkin kirjoitusvihreet, ei sen puoleen.
    Jos siinä on vihreää niin ei se siihen kuole, että kissa jonkun verson syö. Kastele varovasti kun siinä on vielä noin vähän haihduttavaa lehtipintaa. Vain kerran viikossa vettä korkeintaan. Kyä se siitä! Mutta tänä kesänä vois antaa tolle sitten lannoitetta, niin jaksaa kukkia taas. Noiden mullassa on usein valmiiksi lannoiterakeita, jotka riittää sille yhdelle kesälle.

    VastaaPoista
  2. Ai niin, niinhän se onkin! Mutta kun en mä koskaan muista - paitsi onneksi silloin kun teen töitä, mutta enpä eilen edes ajatellut...

    Katselin tänään kaupassa pelargonin (huom!) siemeniä. Pussissa luki myös pelargonia, ilmeisesti se oli norjankielinen ilmaus. Tai ainakin jonkunkielinen. Päättelin tästä, että pelargonia on vanha yleisskandinaavinen ilmaus ja siksi edelleen yleisesti käytössä, muuallakin kuin mun blogissa. Koeta kestää. ;)

    Ja kiitos hoito-ohjeista. Tuolla tavalla olenkin nyt hoidellut pelargonia ja myöhemmin ajattelin antaa vähän lannoitettakin. Kissat eivät nyt ole olleet kevätvihreän perään.

    VastaaPoista
  3. Nam mitä kevätvihreää! tästä tulikin mieleen, et kohta pitäisikin kylvää rairuohot pääsiäistä ajatellen. Sunnuntaina alkaa kesäaika! jeii!

    VastaaPoista
  4. Kevätvihreä on ihanan toivoa antavaa ja elvyttävää. Osa kevätvihreästä roikkuu nyt kyllä vähän apaattisena, mutta onneksi suurin osa vihertyneestä osasta on yhä voimissaan. Jatkan tarkkailua!

    VastaaPoista