tiistai 12. huhtikuuta 2011

Enneunia?

Varoitus: tämä kirjoitus saattaa antaa omituisen kuvan meidän perheestä.

Kerron kuitenkin viimeöisistä unistani, sillä ne liittyvät asumiseen. Jos ne olivat enneunia, tästä blogistakin tulee aivan erilainen.

Ensimmäisessä unessa olimme miehen kanssa tutkimassa vanhaa taloa, jonka olimme aikeissa ostaa. Ränsistyneen puuhuvilan ullakko oli lähes sortunut, eikä lattiaa ollut jäljellä kuin osin. Ryömin unessa pitkin paljastunutta lattiakehikkoa ja suunnittelin, miten yläkerta kunnostetaan. Talo oli täynnä romua ja veimme sitä välillä ulkona olevalle jätelavalle. Sitten huomasimme kosteusvaurion ja aloimme selvittää kuntotarkastusten tekijän numeroa.

Aika pitkällä siis oltiin talokaupoissa, mutta heräsin tässä kohdin.

Sitten näin unta, jossa olin jo aivan varmasti muutamassa maalle. Tulevan kotini sijainti ja ulkoasu jäi hieman hämäräksi, mutta kuljeskelin ympäriinsä keskustelemassa eläintenkasvattajien kanssa siitä, mitä eläimiä maatalooni tulisi. Muistan käyneeni tutustumassa lehmiin ja silittäneeni unessa vasikan päätä. Vasikka kiehnäsi kättäni kovin kissamaisesti, mutta päädyin lehmien sijasta valitsemaan lampaita ja aaseja. Talon pihalle oli tulossa kaniaitaus.

Ei ihan jokaöisiä unia tällaiset. Kun kerroin niistä aamulla miehelle, hänellä oli vain yksi kommentti: "Etsi meille maatila Somerolta." (Ajoimme viime syksynä Someron läpi ja mies kiintyi seutuun.)

En ole etsinyt. Vielä.

4 kommenttia:

  1. Aaseja! Aasit on sympaattisia, mä tulen heti teille kylään kun niitä on. Laamat olis kans kivoja.

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa! Mä pidän myös alpakoista. Erityisesti olen kiinnostunut miniaaseista, vaikuttavat kovin symppiksiltä ja monet ovat vielä koratinharmaitakin. :)

    VastaaPoista
  3. Mulle tuli mieleen, että puskikohan kättäsi joku karvaturri siinä vasikkakohdassa :-)
    No niin! Somero onkin hienoa ja kivaa seutua, josta voisin olla itsekin kiinostunut ellei se olisi niin kuivalal maalla kaukana merestä. Siellä on mm- ihana Kärsälän ruusutila, ja Häntälän kotieläintila, ja hienot Häntälän notkot ja ystäväni taimisto... niinku sillä seudulla. Ja Härkätie!

    VastaaPoista
  4. Saattoi olla, että joku vasikkamaisen vallaton kävi puskemassa mua yöllä tai jopa huusi ammuuuu!, Cisulta sekin käy.

    Somero on mulle tuttua ja mieluisaa seutua, mutta siinä on tosiaan se vika, ettei se ole rannikolla. Somero pitäisi siirtää saaristoon. Sitten mikään ei estäisi aasitilalliseksi ryhtymistä.

    Häntälän kotieläintilasta en ole kuullutkaan, mutta ainakin paikalla on ihastuttavan osuva nimi!

    VastaaPoista