keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Oman maan herkkuja


Tai ainakin toivottavasti tulevia omaan maan herkkuja.

Vietin viikonloppuna monta tuntia siemenpusseja ja -luetteloita tutkien ja multapussien ja turveruukkujen seassa hyörien. Selvitin ensin, mitä kaikkea sitä onkaan viime aikoina tullut tilattua ja pistin sitten esikasvamaan kaikkea yrteistä ja perennoista parsantaimiin. Ensi kesänä meillä ollaan omatoimisia ja omavaraisia! Tai jos ei olla, niin ainakin on yritetty.


MInulla on ajatuksena, että keittiön erkkeriin tulee ikkunan eteen senkki (jota ei tunnu löytyvän, mutta joka on nyt korvattu väliaikaisvirityksillä) ja sen päälle paljon kasveja. Ja vain syötäviä kasveja.


Teepensaan siemen on näin suuri! Siemeniä piti liottaa (alkuun) lämpimässä vedessä vuorokausia ennen kylvöä.


Chiliä, jalapenoa, pensasbasilikaa... En oikein enää edes muista, mitä kaikkea keittiön ikkunalta nyt löytyy.


"Hieman" jäi kylvöhommia kevääksi, kesäksi ja syksyksikin.


Tällaistako se on se puutarhahulluus? Onneksi useiden hullujen tavoin en kärsi itse hulluudestani yhtään.

5 kommenttia:

  1. Saavatko kylvökset olla kissoilta rauhassa?! Meillä on kaikki mullat peitetty kivillä ja juurtumassa olevat kasvit pitää olla jossain yläilmoissa, ettei Untamo mene ronklaamaan vettä tassuillaan.

    VastaaPoista
  2. Hanna, jostain todella oudosta syystä ne saavat!? Ihmettelin juuri kissablogin puolella, että miten se on mahdollista ja toivottavasti tämä ei ole tyyntä myrskyn edellä. Kissat osaavat aina yllättää ja tämä kylvörauha on ollut todella suuri yllätys.

    Untamo on vielä niin pieni, ehkä siitä kasvaa iso, kiltti ja rauhallinen. :)

    VastaaPoista
  3. Nyt kerjään kyllä verta nenästäni meidän kollin kanssa, mutta ei tuo karvapallo meilläkään kylvöksiä häiritse. Joulunaikaan hyasintti-istutukset saivat kyllä kyytiä.

    Ja hulluudesta, sitä on onneksi monta lajia ja tästä puutarhahulluudesta voi nauttia koko perhe. Esim. perheenäiti (usein se puutarhahulluin perheenjäsen) on erittäin kätevä organisoimaan kuntoa kohottavaa ja raittiissa ilmassa tapahtuvaa liikunnallista toimintaa. Kaiken perheenisällä teetettävän voi perustella kätevästi saatavalla runsaalla sadolla, omavaraisuudella, ekonomialla ja viihtyisällä ympäristöllä. Lapsillekin on kiinnostavaa seurata kasvunihmettä ja hoitaa omia kasveja. Kätevää.

    VastaaPoista
  4. Susanna, meillä ilo olikin ennenaikainen. Pienissä turveruukuissa olevat kylvöt ovat saaneet olla edelleen rauhassa, mutta suuremmat, parsan ja daalian juurakoita sisältävät, multaruukut saivatkin yhtäkkiä kovaa kyytiä. Jouduin viemään ne ulos ja rakentamaan niille pakkassuojateltan yöksi, saa nähdä, miten selviävät... Laitan varmaan huomenna kissablogin puolelle kuvan Cisun ansiokkaasti tassullaan olkkarin lattialle lapioimasta multavuoresta. Voi ei.

    Sinulla on ovelia perusteluja puutarhahulluudelle! Minä olen perustelllut suunnitelmiani miehelleni mm. sillä, että monivuotiset kasvit ovat alkuun päästyään helppohoitoisia, kasvivalinnat on tehty luontoa kunnioittaen ja - tadaa! - kun pihalla on enemmän istutusalueita, käy ruohonleikkuu nopeammin. Aion myös teetättää miehellä erilaisia nikkarointitöitä, mutta toistaiseksi olen vain varoitellut niistä. ;)

    VastaaPoista
  5. Meillä ei kylvöt ja kissat toimi yhdessä, mun mielestä. Kissathan niistä tykkäisi kyllä kovastikin ;) Helmihyansintitkin on ruukusta jo nostettu, niin ovat innokkaita. Pelargonian vauvvat saavat haisevina sentään olla rauhassa.

    VastaaPoista