perjantai 1. huhtikuuta 2011

Tulppaanien lumoissa


Kävin eilen hakemassa kevätfiilistä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Villi Niityn kokoamassa historiallisten tulppaanien ja narsissien näyttelyssä Tulppaanien lumo.

Kyllähän siellä aika keväinen olo tuli. Oi miksi, miksi ulkona ei ole jo tällaista? En oikein enää edes muista, mitä kukkasipuleja ja minne tungin pihalle viime syksynä, joten odotan suurella mielenkiinnolla, mitä mullasta kurkkaa keväällä.

 Nimikylteissä olevat vuosiluvut kertoivat, että kyse on tosiaan historiallisista kasveista.

 Näyttelyssä oli hienoja asetelmia,
 mutta melkein kaunein kasvi saattoi olla tämä pieni, herkkä ja vaatimaton kevätkukka.
Sokerina pohjalla: hieno lasikupu, kukan kanssa kaunis kuin koru. Näitä kupuja oli näyttelyssä myynnissäkin kolmen sarjoissa, mutta en ostanut. Mistäs sen sitten päättäisi, mitkä kolme kukkaa ansaitsevat oman pienoiskasvihuoneen kylmän ja syömäreiden (puput, peurat) suojaksi, kun muut jäisivät kuitenkin ilman?
Olimme ystäväni kanssa Kaisaniemessä monien muidenkin kuin tähän näyttelyyn kuuluvien kasvien lumoissa, mutta niistä omassa postauksessaan. Ihana paikka! Joskus menen sinne kameran, kirjan tai vaikka piirustusvälineiden kanssa koko päiväksi.

Näyttely jatkuu vielä muutaman päivän. Lisätietoa täältä.

2 kommenttia:

  1. Oiii ihania! Kyllä ne vain on niin ihania. Ja olen kanssasi samaa mieltä: vaatimattomissa ja pienissä, herkissä kukissa vasta on SITÄ JOTAKIN. Ne ihan mikrominikukkaiset narsissitkin oli aivan ihania!
    Silloin kun elelin Espanjassa, kävimme joskus poikaystäväni kanssa kevätretkellä kukkuloilla Barcelonan takamaastossa. Kävelimme ja juttelimme, ja yhtäkkiä huomasimme että jalkojemme alla levittäytyy jotakin keltaista: narsisseja! Ihan mikrominejä, alle 10 cm varreltaan ja kukka ihan samanlainen kuin suurissa keltaisissa, torvi ja kaikki, mutta minikoossa <3
    Voi että ne oli ihania! Oli vaikea olla astumatta päälle, kun niitä oli joka puolella kymmenen metriä joka suuntaan. Myöhemmin matkaoppaana pohjoisemmassa Pyreneiden vuoristossa (lähellä Andorraa) näin samoja mini-ihanuuksia, kaivoin sipulinkin maasta ja se elelee edelleen erään talon kupeessa olevassa kasvihuoneessa Ranskassa...

    VastaaPoista
  2. Ihana tuo Espanja-muisto, mininarsissimetsä! Kuulostaa ihan sadulta ja hyvä, että siirsit satua eteenpäin. :)

    Olisipa ollut hauska tavata Kaisaniemessä sattumalta, mutta ehkä sit ensi vuonna, jos tuo näyttely on silloinkin!

    VastaaPoista