keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Pellonpientareelta

Tahtoisinpa kertoa, että meillä on nyt ikkunat pesty ja ompelin niihin uudet verhot, uusi kukkamaa kukoistaa ja miniatyyrikasvihuonekin valmistui. Mutta ei meillä ole tapahtunut mitään: ensin olin loppuviikon reissussa ja nyt taas työ vie oman aikansa. Juhannus menee raivatessa pihaa kivisavotan jäljiltä, mutta pian meillä alkaa vapaus. Tai miehellä ainakin. Ensi viikon perjantaina meillä pidetään eräät juhlat ja mies jo ilmoitti, että sen jälkeen hän ei tee yhtään pihatöitä eikä suunnittele mitään remonttia. Puuhastelukiintiö on vissiin täynnä. ;)

Mutta on meillä sentään ehditty nauttia kesäillasta peltokävelyllä ja saatu nappailtua kesäistäkin kesäisempiä kuvia, vaikka tuuli kovasti ja mukana oli kaksi hyvin tuulispäistä kuvausapulaista. Miksi muuten tyyli yltyy ja kissa nykii fleksiä aina silloin, kun on mielestään vain yhden napinpainalluksen päässä mahtavasta valokuvasta?






4 kommenttia:

  1. Ihania pientaretunnelmia, kuvissa ion oikeaa juhannustaikaa ;)

    VastaaPoista
  2. Maikki, kiitos! Ajattelin kuvia katsellessani taas, että kyllä luonnonkukat ovat niin kauniita katsella, kauniimpia kuin hienoinkaan kukkapenkki. Lisäksi kävi mielessä, että näitä kuvia tulee tuijoteltua sitten talven pimeydessä, kun pitää valaa itseensä uskoa, että kevät ja kesä taas koittavat. Ja juu, on noissa kuvissa vähän juhannustakin. :)

    VastaaPoista
  3. Elämäni matkat, kiitos, ja hyvää juhannusta!

    VastaaPoista