perjantai 22. heinäkuuta 2011

Laivojen leikkikenttä







Huh, loma on niin kiireistä aikaa, ettei blogikaan pysy perässä. Tällä viikolla käväistiin kuitenkin miehen kanssa melko yllättäen Tukholmassa, oikein retromatkalla - en ollut kymmeneen vuoteen käynyt Ruotsin-laivalla, mutta mikään ei ollut näemmä muuttunut siinä ajassa. Päivä kului kaupungilla käppäillen ja yllättävän vähän ostoksia tehden, vain kesäpäivästä nauttien.


Laivan piipusta piti napata kuva, koska minulla on synkeä laivamenneisyys: olin lapsena niin kiinnostunut noista isoista risteilijöistä, että tunnistin eri laivanvarustamojen savupiippumallit ja kuulemma esitelmöin niistä esim. 3-vuotiaana synnytyslaitoksella, kun menin katsomaan juuri syntynyttä pikkusiskoani. Olin ilmeisesti ensimmäiset vuoteni pikkupoika. (Lempileikkini oli leikkiä Risto Reipasta, hyvin tyttömäistä sekin.)




En ottanut Tukholmasta juurikaan kuvia, koska en oikein osaa kuvata ihmisvilinässä. Tukholman kaunista saaristoa ja sen ihania huviloita katselimme ja kuvasimme taas laivan kannelta tuntikausia, mutta en tohdi julkaista kuvia toisten kodeista, vaikka mieli tekisi.


Laivoista ja veneistä tohdin. Kun toissailtana lähdimme Tukholmasta, tuntui koko meri olevan täynnä erilaisia menopelejä vesiskoottereista ja lainelaudoista purjeveneisiin ja isoihin risteilijöihin, oikea veneiden huvipuisto ja laivojen leikkikenttä.






Kyllä tuolla varmaan yhden kesän voisi viettää huvilaelämää ja veneillä...


Kaupungilla kuvasin oikeastaan vain muutaman ikkunan vanhasta kaupungista. Ikkunat ovat kiehtovia. Aina tekee mieli kurkistella sisään vanhoihin taloihin ja katsoa, kuka siellä asuu, tai miettiä, millaista olisi itse asua tuollaisessa paikassa.






Oli pakko ikuistaa myös nosturi, joka oli maalattu kirahviksi. Ehkä mussa on se pikkupoika edelleen.




P.S. Huomenna yritän löytää itsestäni pienen tauon jälkeen kotipuutarhurin ja sisustajan, ehkä tännekin tulee sitten muutakin kuin merikuvia. Olin tosin tänään taas meriretkellä, ne kuvat ovat vielä julkaisematta. ;)

5 kommenttia:

  1. Merikuvat rules! Ja sisäiset pikkupojat :-D
    Mua naurattaa laivojen savupiippuesitelmäsi synnytyslaitoksella!
    Meri on tosiaan täynnä kaikenmaailman pörisijää, nyt on toisaalta ihanaa kun on lämmintä, mutta heinäkuisessa saaristossa ei juurikaan tunnu olevan omaa rauhaa. Paitsi toisaalta tänään, maalatessani varjossa ja tuulenvireessä tikkailla, mietin miten ihanaa kun kukaan ei liiku kylänraitilla, liian kuuma ilmeisesti. Oli ihanan rauhallista!
    Alkuviikolla käväisin Nauvossa asioilla, siis pieni kirkonkylä, mutta meinasin pökertyä ihmisvilinään. Hui, äkkiä pois, tuli sellainen olo. (Kaupan edustallakin oli ainakin kymmenen ihmistä samalla kertaa!!!)
    Amsterdamissa on muuten ihanan isot ikkunat vanhoissa taloissa, illalla kiva vilkuilla tunnelmallisen näköisiin asuntoihin!

    VastaaPoista
  2. Aivan ihania merikuvia, tässähän kerrassaan alkaa tekeen mieli merelle kun näitä katselee.
    Ikkunat on mielestäni jotenkin niin eläviä, aina yksilöllisiä ja kiinnostavia.

    VastaaPoista
  3. Saila, merikuvia ei ole tällä erää varastossa kuin yhden satsin verran, mutta elokuussa menemme Bengtskäriin ja sieltä tulee varmasti PALJON kuvia. Sisäinen pikkupoikani (ja kaikki muutkin sisäiset hahmoni) odottaa jo kovasti majakkaan tutustumista!

    Ymmärrän hyvin, ettei saariston ruuhka viehätä, etenkään jos on tottunut olemaan siellä rauhassa. Viime viikonloppuna Kustavin vesillä juuri katseltiin, että kyllä on mökkejä vieri vieressä... ja siihen vielä, ainakin siellä saaristomeren ja saariston rengastien suunnassa kaikki veneilijät ja maitse matkaajat päälle. Pöh.

    Elämäni matkat, joo, ikkunat ja ovet, ylipäätään yksityiskohdat aina vetoavat kovasti. Onkohan olemassa kokoomateosta, jossa olisi vain esim. erilaisia ikkunoita? Hankkisin heti. :)

    Meri on kyllä aina houkuttteleva. Eikä siinä Tukholman saaristossakaan vikaa ollut. Kerroin varmuuden vuoksi aina miehelle, jos näin huvilan, joka kelpaisi mulle...

    VastaaPoista
  4. On ainakin Moreenin Suomalainen ikkuna, 2007. Onkohan mulla se? Jos on, niin kaupungissa, pitääpä tutkia.

    VastaaPoista
  5. Kiitos muistutuksesta, Saila! Olenkin joskus itsekin kuullut tuosta kirjasta. Pitää tutkia itsekin, jos löytäisen sen jostain.

    VastaaPoista