maanantai 25. heinäkuuta 2011

Terveisiä kesähuoneesta



Meidän kesähuone on tietenkin pihamaan uusi liuskekivipatio ja vuolukivillä reunustettu istutusalue sen ympärillä. Kun viimeksi kerroin siitä, näytti tältä. Tänään on tällaista. Vielä riittää siistimistä ja etenkin odottamista. Monet kasvit ovat vielä pieniä, ja toisaalta, omat ajatuksetkin tämän alueen suhteen ovat vielä uusia. Aika näyttää, millainen tilasta lopulta muodostuu. Sanon tahallisesti tilasta, koska tuossa alueessa on todellakin jotain sellaista tilan tuntua, joka ei ikävä kyllä ihan näy kuvissa asti (kuvaaminen on muutenkin vaikeaa, koska en halua koko meidän kodin, saati naapuritalon, näkyvän kuvissa). Kunhan istututusalueen reunakasvit kasvavat ja saamme ihanien Elsan lempituolista hankittujen aurinkotuolien lisäksi patiolle myös pienen pöydän ja luonnonvalkoisen aurinkovarjon, aletaan olla jo lähellä huvimajatunnelmaa.




Istutusalueella kasvaa sikin sokin kaikenlaista. Ulkoreunalle on kasvamassa matala mutta tiheä taikinamarjapensasaita, sisemmältä löytyy mm. erilaisia minttuja, hernettä, kehäkukkia ja pari kesäkurpitsan taimea. Ruusu 'Astrid Lindgren' on saanut alueelta oman nurkkansa, ja salaattia ja jopa ihan vähän parsaakin löytyy. Osa kasveista on siis pysyviä, muut taas tämän kesän juttuja. Luulen, että tämän kesän koeviljelmien jälkeen tehdään täsmällisempiä istutussuunnitelmia ensi vuonna.




Talon ikkunan alla meillä on mm. peikonpähkinää, kissanminttua, tulppaaneja ja jättilaukkoja. Piti olla jättipoimulehteäkin, mutta kiitos hellekesän, meillä on toistaiseksi minipoimulehteä.



Istutusalueen yhdellä reunasuoralla on ruiskaunokki 'Black boy' -"aita".



Vaan onpa siellä yksi blue boykin! Muuten nuo hopeanhohtoisvartiset, tummakukkaiset Black boyt ovat juuri niin ihastuttavia kuin toivoinkin.




Punasipulia ruukuissa, takana hellenääntynyt ja kirppainen, hoitotoimenpiteitä odottava raparperi.




Ja ne riehuvat retiisit! Viime viikolla ne todella vauhkoontuivat. Söimme niitä kyllä lomalla minkä pystyimme, mutta silti aika paljon on vielä maassakin. Ja kun olimme kaksi päivää risteilyllä, retiisit päättivät sillä aikaa venähtää huippupituuteen ja aloittaa kukkimisen. Annan joidenkin kukkia, koska haluan katsoa, siementääkö retiisi itse itsensä ja muuttuu monivuotiseksi tai ainakin -satoiseksi.





Tämä kuva saa sitten kiukkuiseksi. No, onneksi ehdin sentään kuvata ruusu 'Astrid Lindgrenin' ensimmäisen nupun. Huomasin eilen illalla, että kukka oli auennut - ja kun tänään menin katsomaan sitä, peura oli syönyt sen! Todistusaineistoa oli runsaasti, nimittäin lukuisia sorkanjälkiä mullassa. 




Siellä täällä on tekemiäni betonilaattoja sekä ulkomuurissa käytettyjä vuolukiviä. Ne näyttävät hauskoilta ja helpottavat istutuksien hoitoa, koska niille on helppo astua, ellei ole peuran kaltainen ronski mullassa tarpoja.





Pari yksityiskohtaa vielä. Isän juhlapöydän koristeena olleet hopeaputoukset ovat kotiutuneet hyvin pihamaalle.




Samoin juhlakoristeina olleet näkinkengät. Näihin ei pysty näemmä tuuli, vesi eikä peuratkaan! Oletin, että simpukoita voisi pian löytyä ympäri pihaa, mutta hyvin ovat pysyneet paikoillaan.




Koko perhe viihtyy nyt entistäkin paremmin pihalla! Kauheasti piti uurastaa, mutta lopputulos on HURmaava. :)


8 kommenttia:

  1. Ooooo vika kuva on paras!
    Ja kyllä se raparperi siitä tokenee, ei ole helposti nääntyvää lajia. Ruusut kaipaavat varmaan sitten enemmän kirva- ja varsinkin suurpetovarjelua :-( Histi, eiku hitsi, teillä on sama ongelma kuin mulla täällä korvessa, mutta te ette asu korvessa!!!
    Peurat ovat niin raivostuttavia. Ehkä noihin hienoihin betonilaattoihin voisi upottaa jotakin peurakarkotetta?
    Mutta muuten, todella hienolta näyttää ai että! Voi että! En voi uskoa että noi kuvat on teidän pihalta. Olet bongannut ne jostain sisustuslehdestä :-D Ja noin upeat tuolitkin ja kaikkee...

    VastaaPoista
  2. Peura ei aiheuta minussa ärsytystä, niitä kun ei omalla pihalla ole, mutta kotipaikalleni on sellainenkin äitini mukaan eksynyt marjapensaan äärelle. Peuraakin mielenkiintoisempi vieras talon pihalla eilen oli majava, matkaa majavan pesältä tuonne mäen päälle tulee puolisen kilometriä linnuntietä... Erikoisia vieraita voi puutarhassa käydä.

    Patio näyttää mukavalta paikalta istahtaa! Ja Black Boyt ovat hurmaavan värisiä!

    VastaaPoista
  3. Onpas hienon näköistä! Kyllä tuolla kelpaakin kesäpäiviä ja -iltoja vietellä :)

    VastaaPoista
  4. Kaunista ja hurmaavaa :) Tuo Black Boy on sitten munkin makuuni, oikein täytyy kirjata ylös jotta saisin ensi kesänä hankittua.
    Se on muuten jännä juttu, kuinka kuvatessa aina katoaa jotain sielukkuutta.

    VastaaPoista
  5. Saila, kiitos - upeus johtuu varmasti vain noista tuoleista! :D

    Peurat on ihania mutta kauheita. En voi uskoa, että kirjallisen puutarhan ensimmäinen ruusu meni ensimmäisenä päivänään peuran suuhun!!! Miksi? Vieressä ois peltoja ja metsää ja toisella puolella iso ruusupuska, josta sais kukkia helpommallakin. Miksi?!!!

    Susanna, minustakin peurat ovat kivoja kauempaa, kauniita ja kiinnostavia, mutta käytöstapoja niillä ei taida olla. Vaihtaisin pari lähiseudun peuraa heti majavaan, jos voisin! En ole koskaan nähnyt majavaa luonnossa, olisi hieno elämys (olettaen, ettei se sitten kaada puita talojen päälle...)

    Maikki, kiitos! Kauheasti siellä ei ole ehditty vielä oleilemaan, mutta ehkä se nyt tästä rauhoittuu. :) Ensi keväänä ei ainakaan tarvitse aloittaa tuon alueen laittoa kivistä ja mullasta, siinä säästää jo monta, monta päivää ja viikkoakin.

    Elämäni matkat, kiitos sinullekin! Taisin tilata Black Boyta Hyötykasviyhditykseltä, mutta löytyy sitä muualtakin. Se on ihana, haluan sitä ensi vuonnakin.

    Olisi kiva joskus nähdä, mitä oikea kuvaaja kunnon kameran kera näkisi meidän pihalla...

    VastaaPoista
  6. Jaahas, Hyötykasviyhdistys laitettu korvan taakse ;)

    VastaaPoista
  7. Naukulan Mamma, kiitos kiitos! :)

    Elämäni matkat, hyvä homma. Ja ainakin kannattaa siis tosiaan laittaa tuo kukan nimi korvan taakse, jostain niitä siemeniä löytyy ihan varmasti. Voin kertoa, että on varsin helppohoitoinen, ts. ei ole vaatinut muuta kuin kylvön ja vähän kastelua.

    VastaaPoista