keskiviikko 24. elokuuta 2011

Didrichsenillä

Yksi suosikkitalojani Suomessa on helsinkiläinen Didrichsenin taidemuseo. Ajattoman tyylikäs, eleetön ja jotenkin erittäin "hyvähenkinen" talo luonnonmukaisella tontilla merenrannassa. Mitä muuta voisi toivoa? 


Myöskään museon näyttelyissä ei ole ollut yleenstä valittamista. Kävin tänään katsomassa Hugo Simbergin taidetta siskon ja 6-päiväisen (!) siskonpojan kanssa. Näyttely oli yllättävän monipuolinen. Simberg ei maalannut vain luurankoja ja hallitsi monta tekniikkaakin.


Valitettavasti museossa ei saa kuvata sisällä, mutta ulkoa näpsin pari kuvaa. Sisäänkäynnin yhteydessä on ulkouima-allas ja sen vierellä veistos.



Kahden rännin alla oli loistavaa hyötytaidetta: kettinkejä, jotka kulkivat ränniltä kiviröykkiöön. Vesipisarat kulkivat kettinkejä pitkin hauskasti kiemurrellen. 




Lujaa ja pehmeää samanaikaisesti. Tämän idean voisi kopioida jonnekin...




 Museon puutarhassa. Eero Hiirosen teos Vesiportti.




Tätä luulin ensin grilliksi tai muuksi tulisijaksi, mutta kyseessä olikin Arvo Siikamäen teos Tyhjä hauta. Anteeksi moukkamaisuuteni.
Lisää tietoa talosta ja erityisesti taiteesta löytyy museon nettisivuilta.



4 kommenttia:

  1. Museot ovat mielenkiintoisia paikkoja, joissa tulee tosin käytyä ihan liian harvoin.

    VastaaPoista
  2. Sanopa muuta! Mä yritän nyt vapaan aikana ryhdistäytyä siinäkin asiassa eli käydä usein museoissa/näyttelyissä/gallerioissa. Miten sekin on aina olevinaan niin hankalaa, vaikka kiehtovia kohteita kyllä riittäisi?

    VastaaPoista
  3. Ja taas löytyi meikäläiselle ihan tuikituntematon paikka. Laitanpa sen korvan taakse, vaikuttaa mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista