maanantai 29. elokuuta 2011

Kirjakissoja ja blogipohdintaa





Kävin perjantaina Otavan uuden kirjakaupan avajaisissa ja nappasin mukaani kaksi kirjakissaeläinkorttia. Ne olivat täsmälöytö, sillä olin ajatellut ostaa pari vanhahtavaa korttia keittiön hyllyyn joka tapauksessa; mielestäni tässä hyllyssä voisi olla vaikka vaihtuva taidenäyttely. Olkoon nyt ainakin kissaeläinkorttinäyttely jonkin aikaa.


Tapasin perjantaina myös kirjabloggarikollegoja ja siellä missä bloggarit kokoontuvat, puhutaan tietenkin bloggaamisesta. Jossain vaiheessa puhuimme myös muista kuin kirjablogeista, näistä koti- ja puutarhapuolen sivustoistakin. Kaikki olivat sitä mieltä, että esim. ruokablogeja on kiva seurata, mutta niihin tulee harvemmin kommentoitua mitään, ellei ole lisäkysymyksiä tms.


Mietin sitten bloggausasioita itsekseni koko viikonlopun. En koe olevani "oikea" kotibloggari siinä, että olen pikemminkin ihminen jolle viikoittainen imurointi ja ruohonleikkuu ovat saavutuksia, kuin sellainen, joka elää kuin Strömsössä. Joskus olen melko ällistynyt, kun tuntuu, että jotkut koti-ihmiset maalaavat aidan, perustavat uuden kukkapenkin, kutovat sukkaparin, keittävät hilloa, kehystävät muutaman valokuvan - itse kuvaamansa, toki - ja valmistavat gourmet-aterian päivittäin. En mä vaan. Silti minusta on kiva tallentaa muistoja ja puuhailuja. Netissä niihin on helppo palata ja niitä on helppo jakaa. 


Etenkin puutarhablogien seuraaminen on ollut minulle myös hyödyllinen harrastus. Idea omakotitalosta ei ollut alkuaan ollenkaan minun, kaupunkilaisen, vaan mieheni. Ensimmäisinä vuosina en oikein tiennyt, mitä sillä pihalla tekisi, mutta vuosien mittaan olen innostunut enemmän ja enemmän, ja blogeilla on tässä iso rooli. Kun huomaan, että nyt muutkin aloittivat kevättyöt, minäkin aloitan. Sitten syksyllä se se aika, jolloin kaikki tilaavat kukkasipuleja... Blogit tarjoavat inspiraation lisäksi helpossa muodossa olevaa tietoa ja vertaistukea.


Tämä saattaa kuulostaa siltä, että asumiseen ja käsillä tekemiseen liittyvät blogit ovat mielestäni vain hyödyllisiä. Eivät ne ole, kyllä ne tarjoavat paljon iloa ja elämyksiäkin! Ihan parasta kaikessa bloggaamisessa on ollut se, että näiden parin vuoden aikana olen saanut uusia ystäviä, sekä virtuaalisia että ihan oikeitakin. Seuraan joidenkin blogiystävien elämää paljon tarkemmin ja useammin kuin "oikeiden" ystävien, niinpä huomaan usein ajattelevani blogituttuja muutenkin kuin koneen ääressä ollessani, vaikka en edes tietäisi tuttujen nimeä. Ensin se tuntui aika hassulta, mutta nykyisin täysin luontevalta.


Lopetan höpötyksen summa summarum -kommenttiin: bloggaaminen on hyvä harrastus. :)

8 kommenttia:

  1. Hyvä summa summarum :-D
    Niin minustakin. Ja itse asiassa, blogit, joissa ollaan ylitehokkaita ja jotenkin täydellisiä, ovat verenpainetta nostattavia. Niiden seuraaminen ei ehkä olekaan hyvä harrastus. Tulee väkisinkin sellainen olo, että miten tuo tuohon pystyy, eikö se koskaan nuku, ole kipeä, väsynyt tai jopa masentunut. Minunkin pitäisi pystyä samaan.
    Sinulla kun on jopa kolme blogia, joista kirja- ja kissaversiot kai päivittyvät tiuhimmin, on vain mukavaa, että kotiblogi on rauhallisempi tahdiltaan. On hirmu kiva lukea pohdinnoistasi ja ensiaskelistasi puutarhan parissa ja kaikenlaisesta, mitä teillä tapahtuu. Sellainen "kato, mä sain tänkin aikaan!" on vähän rasittavaa, ainakin jatkuvasti siis. Välillä on silti kiva lukea siitäkin, mitä olet(te) saanut aikaan. Onhan sitä aika paljon! Ja se on suurimittakaavaista, kuten keittiö ja terassi.

    VastaaPoista
  2. Bloggaaminen on tosiaan mitä mainioin harrastus! Miten sitä niitä ilman on joskus pystynyt elämään?

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista ja ymmärryksestä! :)

    Saila, on minusta niitä superblogejakin ihan mielenkiintoista seurata, mutta se on hyvin hämmentävääkin. Ikävä kyllä niiden aktiivisuus ei tartu ruudun välityksellä. :) Vähän kuin se, että minusta on kiva, että ihmiset pukeutuvat ajatuksella, mutta ei se mielipide estä minua römppäilemästä itse miten sattuu...

    Ja jos käyttäisin kaiken bloggaus- ja lukemis- ja kissansilitysenergiani kotiin ja kotiblogiin, ehkä täälläkin olisi erilaista. ;)

    Elämäni matkat, ugh vaan! Minua muuten raivostutti äsken suuresti, kun koneeni ei suostunut lataamaan uusimman päivityksesi kuvia, vaikka tekstin perusteella siellä olisi ollut puutarha- JA kissajuttuja. Tulen huomenna katsomaan uudestaan!

    Naukulan Mamma, sitä sietää miettiä. Mulla ei ole ainakaan mitään vastausta tuohon kysymykseen!

    VastaaPoista
  4. Ihana bloggaus! Kommenttien kanssa olen myös samoilla linjoilla. Minä en ole mikään tehokas ihminen todellakaan ja aina ihmettelen miten paljon monet saavatkaan aikaan. Itse mietiskelen paljon ja monet hommat tuppaavat keskeytymään, kun jokin juttu alkaa taas askarruttamaan tai nappaan käsiini kirjan tai "vähän" vilkaisen tietsikan ruutua. Silti on mukavaa lueskella monenlaisten, niitten tehopakkaustenkin blogeja, tosin vähän leppoisamman tyylin kanssablogaajat saavat minutkin rennommalle mielentilalle. En halua, että oma elämäni olisi ainakaan mitään suorittamista. Tosin siihen en ehkä pystyisikään, vaikka haluaisinkin. Ihan uuvahdan ,jos väkisin yritän liikaa tehoja elooni. Ei mopolla mahottomia...Minulle sopii monessa asiassa rauhallinen tahti.Eipä siis ihme, että ilahduin lukiessani tämän kirjoituksen kommentteineen. Tuli hyvä mieli. Saapi sitä olla omanlaisensa.

    Leppoisaa päivää! :)

    VastaaPoista
  5. Mustikkatyttö, kiitos kivasta kommentista! Koin suurta hengenheimolaisuutta: tuo kommentti olisi voinut olla minun kirjoittamani. :)

    Eipä minunkaan elämäni kovin suorittavaa ole. Yleensä lipeän suunnitelmistani jo niitä tehdessäni...

    Kiitos ja leppoisaa iltaa!:)

    VastaaPoista
  6. Tehoihmiset uuvuttavat lukijankin! Paljon lohduttavampaa lukea ettei kaikilla muillakaan mene ihan "putkeen" puutarhanhoito tms. Täydellisten ihmisten täydelliset blogit ovat tylsiä. Tai ainakin masentavia.

    Normipuutarhaharrastajien blogeja on mielenkiintoista lukea senkin takia, että niistä voi oppia jotain. Onnistumisia tai epäonnistumisia. Muutamia konkreettisia ja jopa rahanarvoisia vinkkejä olen löytänytkin eri blogeista, innostavaa! Tästä tuli mieleeni myös epäonnistumiset, joista taidankin kirjoittaa omassa blogissa seuraavaksi.. Kiitos ideasta Jenni! :)

    VastaaPoista
  7. Sanna, vaikkei ole kiva että sulla on epäonnistumiskokemuksia, niin olisi kiinnostavaa lukea niistä! Konkreettisista tarinoista oppii. :)

    Minäkin olen vuosien mittaan löytänyt blogeista monta kivaa ja taloudellistakin vinkkiä.

    VastaaPoista