torstai 1. syyskuuta 2011

Syyskokous


Nyt ei ole tarkoitus masentaa niitä (meitä), jotka tuntevat epämääräistä kauhua siitä, että syksy on täällä. On vain pakko näyttää, miltä meidän kotitiellä näytti eilen noin klo 13 päivällä, jolloin luulisi olevan kirkasta ja nättiä. Jos tämä ei ole syksy, niin mikä on? (Ja joo, me siis asumme Espoossa, Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa, kuten näkyy.;)) Varikset olivat saapuneet pitämään syyskokousta ja ihmettelemään mutaiseksi muuttunutta maata.



Ylöspäin katsoessa näky oli melko yksitotinen. Vähän totiseksi veti kuvaajankin.



Mutta lohduksi: syyssade on myös kaunis.





Lisäksi tänään on ollut taas ihan kesäisen lämmin päivä, joskin meillä ukkostaa pelottavan kovaäänisesti ja taloa tärisyttävästi, vaikkei yhtään salamaa tai sadepisaraa näy. (Pitää sulkea pian kone, ettei salama vie sitä, kokemusta on...)



Hauskana yllätyksenä löysin tänään tontin takametsästä yllätysruusun, ypöyksinäisen pienen kasvin, jolla oli tasan yksi marja.

Katselin ei niin yksinäisiä ruusuja eli etupihamme rehottavaa ruusupuskaa sillä silmällä, että entäs jos sen vetäisi sileäksi ja kitkisi kaikki rikkaruohot ja kylvisi juurelle kukkasipuleita ja mäkimeiramia. Joo, ihan hyvä idea, jos saan puutarhaorjan. Pihalla riittää ihan tarpeeksi hommaa muutenkin, joten siirrämme tämän projektin ensi syksyyn, jolloin ei tietenkään ole mitään muuta tekemistä.

4 kommenttia:

  1. Niin, yksi suuri puutarhaprojekti per vuosi on ihan hyvä tahti. Ai, saisit multa kyllä mäkimeiramin siementaimia varmaan kymmenen - toisaalta ne kai kasvaa nopsaan siemenestäkin. Miten vain.
    Hurjan syksyisiä kuvia! Mä olen ollut tyytyväinen, kun harvinaisen sateisen kesän jälkeen nyt on ollut pari oikein kaunista ja aurinkoista syyspäivää, ihan sellaisia lämpimiä että hiki lentää pihatöitä tehdessä. Se on mukavaa se.

    VastaaPoista
  2. Syyssade on ihanaa! Oma bloggaaminen on jäänyt vähiin, kun illat kuluvat koiran kanssa metsässä sieniä hakemassa ja raikkaasta ilmasta nauttimassa. Pihalla on hieman kesää jäljellä, vihdoin päivänpunat kukkivat!

    VastaaPoista
  3. Karuudessaan niin ihania kuvia. Kertovat totuuden ja ihan suoraan päin pläsiä -se on syksy nyt.
    Mäkin siirsin perennapenkin järkkäämisen ensi syksyyn, siellähän sitä aikaa ja jaksua on roppakaupalla! Nyt tarttee muutama projekti vielä saattaa loppuun.

    VastaaPoista
  4. Susanna, tuo on erinomainen syy bloggaamisen unohtamiselle (vaikka eilen kyllä bloggasit ja vielä lampaista, jee!). Minunkin tekisi mieli mennä vaeltelemaan tuohon lähimetsään mutta ei auta, on ruvettava vaeltelemaan pitkin taloa imurin kanssa...

    Elämäni matkat, onneksi syksy on paljon muutakin kuin mutapeltoja. Ja onhan nekin tavallaan ihan rauhoittavia ja omalla tavallaan kauniita, mutta niillä rämpiminen vie joskus hermot. ;)

    Joo, ensi syksynä on ihan erilailla aikaa jokaiselle perennapenkille!

    VastaaPoista