tiistai 29. marraskuuta 2011

Puutarhablogeja kasvuvyöhykkeittäin





Minäkin mainostan: Karolina kerää blogiinsa listaa suomalaisista puutarhablogeista kasvuvyöhykkeittäin. Hyvä idea, josta on varmasti iloa ja hyötyä etenkin pohjoisemmassa eli kenties etelää hieman hankalammilla kasvuvyöhykeillä asuville.


Minun ihannepuutarhani ihannekasvuvyöhyke taitaisi olla jossain eteläisessä Ruotsissa. Melkein aina, kun ihastun johonkin puutarhakirjaan tai -kuvaan, puutarha on Etelä-Ruotsista. En aio silti muuttaa.


Oli pakko laittaa noin kesäinen kuva, kun puutarhateema sen salli. :)

8 kommenttia:

  1. Kesä ♥ Ihan kuin nenään olisi tullut mullan tuoksu....

    VastaaPoista
  2. Kesäisiä kuvia saa laittaa aina :-D
    Hassua, just kävin laittamassa blogini sinne, hän oli jättänyt kommentin jonkun toisen blogiin ja menin sitä kautta. Kasvuvyöhykkeet on hyvä tietää, Sari W (Sarin puutarhat) haastoi muutama kuukausi sitten kaikki lukijansa laittamaan oman vyöhykkeensä esiin, niin lukija voi heti katsoa sopivatko siinä blogissa olevat kasvit ehkä omalle pihalle.
    Mulle kävisi vaatimattomasti ihan "vain" Gotlanti... Muistan ekan kerran kun kävin lapsena saarella, tai ensin purjehdimme sen pohjoispuolella olevaan Fåröhön ja rakastuin oikopäätä korkeisiin, paksurunkoisiin puihin kiipeäviin muratteihin. Miksei se kasva meilläkin, ihmettelin silloin ja ihmettelen edelleen. Varjelen pihani vaahteraan yrittävää murattia, mutta sen lumenpäälliset osat paleltuvat joka talvi. Ei se silti kuole :-)

    VastaaPoista
  3. Maikki, älä muuta sano. <3 Tuntui ihan hämmentävältä katsoa kesäkuvia: oikeastiko tuollaista on ollut? Ja meidän pihalla?! Mutta jipii, enää muutama kuukausi ja on valoa ja kevät.

    Saila, mullekin kävisi kyllä Gotlanti, ihan kaikessa. En ole käynyt siellä, mutta olen vakuuttunut, että se on minun paikkani. Jos en saa kesämökkiä Kökarista, voisin ottaa Gotlannista... Ja muratti, sellainen olisi ihana. Ja se vanha vaahtera, meillä ei ole sellaistakaan!

    VastaaPoista
  4. Hui, saas nähdä mitä sekoilua kommenttini tuottaa julkisuuteen, kun mies ohjailee hiirellä tuolta kaukaa ja kaikki hyppii ja pomppii. Ja mähän en sitten malta odottaa, että saa huoltonsa valmiiksi.
    Hyvä kun linkitit Karolinan, lisäsin myös aiemmin sinne itseni ja löysin sieltä kivoja blogeja joissa vierailla. Mun suosikkipuutarha olis jossain hmm keskieuroopassa, luulen. Unkarissa sukuloidessa aina näkee kaikkea kivaa.

    VastaaPoista
  5. Elämäni matkat, hyvinhän kommentointi onnistui kaukohiiren hyppimisestä huolimatta. :)

    Minäkin aion vierailla Karolinan blogissa vielä ja etsiä sitä kautta uusia puutarhablogituttavuuksia.

    Keski-Euroopassa olisi siinäkin puolensa. Onko blogissasi/tuleeko sinne joskus kuvia unkarilaisista puutarhoista? Mä sain juuri kirjan, jossa on kuva ihanasta välimerellisestä puutarhasta, sellaisenkin ottaisin heti jos voisin.

    VastaaPoista
  6. Täytyi oikein käydä blogissa tarkistamassa unkarin puutarhatilanne ja niinhän se oli kun muistelinkin, että eipä ole. Yhdessä postauksessa on otsikossa mainittu Tököl, mutta kuvia siitä pienestä kaupungista ei kuitenkaan ole. Siellä on kovasti hienoja pihoja, joita aina vakoilen. Tyypillisesti vierailen kyllä talviaikaan, jolloin ei niin hienoa ole,

    VastaaPoista
  7. Hehei!

    Pitkästä aikaa taas ehdin blogeissa kiertämään, syksy on mennyt hurjaa vauhtia. Ja niinkuin jossain aiemmassa postauksessasi kirjoititkin, joulu on tuntunut todella kaukaiselta. Kesäinen kuva sopii kyllä oikein hyvin, sillä kun joulusta päästään, niin on jo kiire alkaa suunnittelemaan kevään kylvöjä, että ehtii löytämään kaikki kivat kasvi-ideat ja siemenet ennen kylvöaikaa :).

    VastaaPoista
  8. Elämäni matkat, harmi ettei kuvia löytynyt. Ehkä joskus myöhemmin. :) Pihojen ja kotien vakoilu on kyllä kiinnostavaa, ihan lempipuuhaani. ;) Olemme käyneet mieheni kanssa vakoilemassa erästä pihaa sekä yksin että erikseen niin usein, että joskus pitää varmasti mennä peremmälle ja kysyä, mistä he ovat pihakivensä hankkineet, ne kun vetävät meitä niin puoleensa.

    Susanna, minusta joulu tuntuu edelleen kaukaiselta, vaikka tänään maa olikin aamusta valkea. Sen sijaan kevät ei tunnu kaukaiselta. Juuri kun olen päässyt iloitsemasta, että puutarhassa on pienen tauon aika,, huomaan, että ajatukset karkaavat jo kevätkylvöihin tai ainakin ensi kesän pihahommiin. Voi ei. :) Ja ihanaa, kuitenkin!

    VastaaPoista