tiistai 10. tammikuuta 2012

Jättiraparperista haaveillen





Jee, meillä on uusi skanneri ja pääsen esittelemään hyvin houkuttelevan puutarhakirjan, jonka sain lahjaksi jo jokin aika sitten. En tiedä, montako kertaa olen selannut Tiina Iskalan teoksen Chelsean puutarhanäyttely, mutta monta, todella monta.

Olisipa mahtavaa päästä joskus tuohon kuuluun puutarhanäyttelyyn, sillä kirjan perusteella se on todella monipuolinen. Ei uskoisi, että esim. tämä hobittipiha on näyttelyosasto! Harmi, etten asu Provencen alueella enkä satoja vuosia vanhemmassa talossa; hobittila edustaa siis Provencen tyylistä puutarhaa. 






Puutarhojen ja istutusten ohella kirjassa on kuvia pihataiteessa. Näissä kivikiekuroissa ja etenkin tuossa kivilaatikossa on jotain hauskaa. 





Joukossa on myös tavanomaisia ja "pieniä" ideoita. Tämä kuva toimikoon mallina ensi keväänä. Tungin jo syksyllä mm. mehitähtiä viime kesänä tehdyn istutusalueen muurikivien väliin, mutta työ jatkuu taas kevään tullen. Haluan, että muuri alkaa näyttää siltä, kuin se olisi ollut meidän pihalla aina.






Ai se raparperi? Jostain syystä tässä kuvassa on minusta jotain tosi hauskaa, ehkä siksi että rapaperikiisseli on herkkuani. 

Kuvateksti: 
Welcome to Yorkshire's Rhubarb Crumble & Custard Garden (Tervetuloa Yorkshiren vaniljakastikkeella päällystetty raparperi -puutarhaan). Puutarhan keskeisellä paikalla sijaitsee veden kielelle tuova raparperikulho, jossta valuu yli äyräiden vaniljakastiketta symboloiva keltasävyinen maksaruoho. Perinteinen kiviladottu muuri viimeistelee kokonaisuuden.






Tästä kirjasta on turha etsiä tarkkoja ohjeita, mutta ideoita saa runsaasti. Oi kevät! Oivotteluvoivottelua ovat viime aikoina aiheuttaneet myös postilaatikosta tuon tuosta löytyvät siemenluettelot. Hämmästyttävää kyllä, en ole (ainakaan toistaiseksi) menettänyt yöuniani yhdenkään luettelon takia, en tehnyt mitään täsmällisiä siementilaussuunnitelmia ja jopa melko varmasti luulen, etten edes yritä esikasvattaa mitään tänä vuonna. Kokemukset keittiökasvatuksesta eivät puolla yrittämistä.


Chelsea-kirja lukunäytteen kera Adblibriksen sivuilla.

4 kommenttia:

  1. Minustakin kylvöhommissa on helpointa tyytyä perennoihin ja muihin monivuotisiin, sillä ne voi kylvää ruukkuihin ja purkkeihin kesällä, jolloin purkit voi pitää ulkona. Kaikki on silloin huomattavasti helpompaa, ei vähiten siksi että keväinen taimikasvatuspaikkani on ruokapöytä, kasvihuoneen puuttuessa toistaiseksi.

    Chelseassa on todellakin aivan eri tasolla tehdyt messupihat kuin missään muualla. Voi kunpa Suomessakin, vaikka asuntomessuilla, yritettäisiin edes! Tiheällä istutuksella, siis vaikka sata tainta per neliömetri jos on tarvis, ja huolellisella rakentamisella päästään todella pitkälle. Eikä kukaan voivottele sitä, että tämä kaikki tehdään vain yhtä viikkoa varten. Vaikka en halua haukkua suomalaisia tapoja, niin tässä asiassa on pakko haukkua: kun Suomessa aina ollaan niin prkl:n "järkeviä", ettei nyt yksiä messuja varten voi... No kylläpä voi, ja mikä on tehokkaampaa suunnittelijoiden, taimistojen ja esim. kivimyyjien markkinointia? Tätä ei meillä tajuta, prkl.

    No niin. Siis joo. On Chelsea hieno ja todellakin näkemisen väärti, mutta vaatii todellista kyynärpäätaktiikkaa nähdä siellä mitään muuta kuin vilaukselta tai ottaa yhtäkään kuvaa jossa ei olisi jonkun toisen kyynärpäätä, hiuksia, osoittavaa sormea tai muuta ruumiinosaa. Ja liputhan myydään loppuun kuukausia ennen, eli nyt olisi sopiva hetki ostaa ne!

    VastaaPoista
  2. Voihan ooh ja aah. Ihana kirja. Katoan samantein kirjaston sivulle sitä varaamaan, moikka!

    VastaaPoista
  3. Saila, pitikin sanoa, että huomasin tuon lippuasian, kun googlailin ko. messuja. Eipä tartte meidän Kevätpuutarha-messuille ostaa lippuja ennakkoon. ;) Eikä niistä messuista löydy samaa määrää kuvia ja videoita netistä - Chelseasta löytyy, suosittelen nettimatkaa sinne, jos muuten ei pääse. Ehkä nettimatkalla näkeekin paremmin.

    Elämäni matkat, tosiaan aah ja ooh. Mun tuli valittua tuollaisia vähän satupihoja tähän postaukseen, mutta oli siellä monenlaista, modernejakin hienoja pihoja. Toivottavasti kirjan saa kirjastosta!

    VastaaPoista
  4. No en sitten lopulta tyytynyt kirjastoon, vaan tilasin ihan omakseni ja samalla myös sarjan ykkösosan :)

    VastaaPoista