Tässä tapauksessa minimatkaajilla ei tarkoiteta taaperoita, vaan miniatyyrihulluja aikuisia, jotka saattavat miniaarteita kohdatessaan kyllä taantua taaperoikäisen tasolle... Tein viime viikolla kummitätini kanssa retken Forssaan, Nukkekoti ja Lelu -myymälään.
Jo yleisvilkaus osoitti, että olemme saapuneet aarreaittaan, josta voi löytää mitä tahansa.
 |
| Alimpana vanha saksalainen minikauppa, jota myytiin kokonaisuutena. |
En esimerkiksi ymmärrä, miten kukaan (olen varma, että nukkekodissa kuitenkin asuu joku, vaikkei ketään näy) on päässyt nukkekotiin ilman avaimia. Onneksi asia tuli nyt korjattua: hankin miniavainnipun.
Forssan lisäksi tutuksi tulivat Hämeenlinnan antikvariaatit. Kummi löysi hauskan kirjan, jossa on kuvia ja runomuotoisia tarinoita eräästä nukkekodista (Torikadun talo - päivä nukkekodissa, Sanna Höglund ja Kaija Piipo). Hauska idea - pitäisiköhän koota omankin nukkekodin kuvat kansien väliin?
Minimatkaajille pitää suositella vielä Hämeenlinnassa olevaa vanhaa porvarikotia, Palanderin taloa. Siellä tuntui kuin olisi kävellyt suuressa nukkekodissa!
2 kommenttia:
Oi, miniavainnippu! Oi kaikkea! Forssahan on näköjään siis Suomen tärkeimpiä matkakohteita!
Oi tosiaan! Forssa on sympaattisen oloinen paikka muutenkin, mutta kyllä tämä minimaalinen ostospaikka nostaa sen arvoa ennestään. :)
Tosiaan, miniavainnippu. Kyllä nukkiksen asukkailla on ollut turvaton olo, kun eivät saa kotiaan lukkoon, ja vielä suurkissoja vaanii sen ulkopuolella. Paitsi ai niin, eihän siellä ole ulko-oveakaan...
Lähetä kommentti