sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Oi ihana Billnäs


Oi ihana toukokuu ja oi ihana Billnäs! Pääsin kuin pääsinkin Billnäsiin ystävän kanssa, ja oli hyvin onnistunut päivä. En voi uskoa, että tunnin päässä Helsingistä on tuollainen sympaattinen paikka, kuin toinen maailma. Tuntuu oikeasti, että olisi käynyt ulkomailla.


Päivän aikana ehdittiin käydä puutarhatapahtumassa ja -näyttelyssä, parissa antiikkikaupassa ja taimitarhalla, muun muassa. Kaikenlaista hauskaa kesäkurpitsantaimesta tulppaanikirjaan ja askartelusabluunaan tarttui mukaan, mutta niistä myöhemmin. Nyt vain yleinen kuvakooste (joka löytyy myös täältä):
 

Jos Rakennusapteekki olisi ollut auki, kaikki olisi ollut täydellistä. Toisaalta nyt on hyvä syy palata!


lauantai 26. toukokuuta 2012

Talvesta selvinneet


Tiedän, sitä tikulla tai vaikka aurauskepillä silmään, joka puhuu talvesta toukokuun lopulla, mutta puhunpa silti...


Viime launtaina istuskelin pihalla ja pohdin puolihuolimattomasti, mikä tuokin punertavalehtinen kasvi tuossa kukkapenkissä mahtaa olla. Olen vissiin tunkenut viime kesänä ja etenkin syksynä maahan vähän sitä sun tätä, sillä elän nyt suuren hämmennyksen vallassa: mikä toi on ja/tai mistä toi on meille tullut?


No, tämän kasvin kohdalla muistin yhtäkkiä, että ostin parin vuotta sitten japaninjättililjan taimen ja istutin sen juuri tuohon kohtaan. Kasvi on talvenarka mutta näemmä sinnikäs!


Huomasin, että samasta kukkapenkistä puskee myös orvokki. Sain sen vuosi sitten keväällä lahjaksi, istutin ruukkuun ja sitten kuihtuneena tungin tuonne kukkapenkkiin. Siellä se nyt on, myös talvesta selvinneenä!



Eilen illalla myöhään minulle selvisi, että läheisessä metsässä kasvaa ihanasti pieniä orvokkeja. Huomasin ne, kun juoksentelin metsässä karanneen kissan perässä... Tänään jätin kissan kotiin, otin kameran mukaan ja kävin ikuistamassa kukkaset.


tiistai 22. toukokuuta 2012

Ruukkupuutarhan alku


Perustin tänä keväänä pienen pienen hyötykasvimaan, mutta pääosin ajattelin kasvatella hyötyjä ja osin koristekasvejakin ruukuissa. Osa ruukuista on vielä täyttämättä (ja ne tulevat uudelle kivipatiolle eli kesäolkkariin, joka ei vieläkään ole kuvausvalmiina ;)), mutta muutama pääsi viikonloppuna pihannurkkaan.


Tämä nurkka on sellainen, että siellä (ruukkuen takana) kasvaa vähän sitä sun tätä rikkaruohoista pioneihin ja maa-artisokkaan, kasvien seassa on kiviä ja mm. ruukunpalasia.


Ja nyt nurkassa on myös varastossa talvehtinut, puolikuiva puksipuu, keittiön ikkunalla talvehtinut ja kevään mittaan vinoksi varttunut pelargoni sekä pieni rosmariini, suoraan Prisman ruokaosastolta.






Kesäonneani varjostaa muuten eräs asia: en pääse tänä vuonna Annalan taimitorille eikä perinteistä taimikirpputoria vissiin ole tänä vuonna! Kauheaa. Ensi viikonloppuna on puutarhatapahtuma Billnäsissä, ja siellä on myös taimitori - ehkä sinne siis? En ollut ajatellut mennä Billnäsiin, mutta taimitoritakaisku laittaa asiat uuteen valoon. Viis siitä, etten ole taimien puutteessa ja saa niitä käi lähempääkin.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Kesä maistuu hyvältä



 ...nimittäin raparperilta.


Raparperi on yksi suosikkikasveistani, kuten olen varmaan kertonutkin. Suuri, vehreä, selkeä, helppohoitoinen ja vielä kesän ykkösherkkujani - melkoisen täydellinen kasvi siis. Meillä aloitettiin yhdellä lahjataimella talon pohjoispuolella, sitten saatiin toinen lahjusraparperi ja lykättiin se etelän puolelle. Kaksi vuotta sitten ostin Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta kempeleläisiä raparperin siemeniä, kasvatin niistä taimet kotona ruukussa ja lykkäsin maahan. Vielä viime vuonna niistä ei (ovat myös pohjoisen puolella) kasvanut kovin suuria kesän mittaan, mutta tänä vuonna ne ovat jo nyt samankokoisia kuin viime kesänä suurimmillaan, joten elättelen toivoa vehreästä rapaperipenkistä. 


Ainakin nyt tuo penkki on kovin vihreä ja vehreä, ilta-auringossa superherkullisen värinen. Suloiset kurttulehdet!



Etelän puolen tarmokkaasti kasvavasta raparperista saatiin jo muutama varsi jälkiruokaankin. Kuorin ja pilkoin varret, laitoin rypsiöljyllä voideltuun uunivuokaan, lorautin päälle hieman siirappia ja ripottelin kanelia ja pähkinärouhetta. Uuni 200 asteeseen ja vuoka sinne, kunnes raparperinpalat ovat pehmeitä. Sitten - nam! Oli namia ainakin vaniljakastikkeen kanssa, mutta myös jäätelö tai vaikka viili olisivat sopineet kesäherkun seuraan.




Kylvin viime viikonloppuna hyötykasvien siemeniä, ja homma jatkuu viimeistään ensi viikonloppuna. Nyt pitää painua kastelemaan kylvöksiä!

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Kesäkauden avajaiset





 ...nimittäin, mitä minuun ja moottoripyöräilyyn tulee. Mies houkutteli "pienelle ajelulle", ja yhtäkkiä oltiin kaakaolla Fiskarsissa. Onneksi kamera oli mukana! Ja miehen onneksi kaikki kaupat olivat jo kiinni, muuten olisin vaatinut kaakaotaukoa pidemmän pysähdyksen tuolla unelmieni retkikohteessa. 










Ja ennen Fiskarsiin päätymistä kierrettiin pitkin poikin Länsi-Uusimaata. Siellä mopon selässä ei voi kuin katsella maisemia ja haaveilla. Sopii mulle erinomaisesti, mutta ihanien maalaiskylien läpi pörrääminen ei kyllä todellakaan ole lääkettä torppa-mökki-huvilakuumeeseen.Ilmoitin miehelle, että toiveammattini on mummo, mummonmökin mummo. Voiko jossain kouluttautua mummoksi?

torstai 17. toukokuuta 2012

Toukokuu kuvina



"On ilmoja pidellyt." Näin taisivat tuumia nuo kuvan tyypit viime viikonloppuna, kun seiskoskelivat lähipellolla sadetta pitämässä. Ilmeisesti satoi niin paljon, ettei voinut liikkua, eikä edes kommunikoida kaverin kanssa.


Ilmoja on pidellyt minullakin, sadetta ja onneksi hyvääkin säätä. Olen ollut puutarhahommissakin ja vähän sisustanutkin, vaikkei sitä tästä blogista huomaa. Pääosin olen ollut kuitenkin töissä, joten en ole jaksanut bloggailla, valitan. Päätin nytkin hieman oikaista ja koostaa viimeisten parin viikon puutarhakuvista kaksi Flickr-showta. Kas tässä. Ja jos eivät näy jonkun selaimessa, niin slide showt löytyvät täältä. Tulppaanit ovat auenneet ihan parin päivän sisällä, jättilaukat pullistelevat nuppujaan ja ojassa kukkii rentukka. Olisipa aina toukokuun loppu, vuoden ehkä ihanin ajankohta!












Puutarhassa olen jatkanut lähinnä viime kesänä tehdyn istutusalueen perustamista. Haluaisin näyttää kuvia, mutta en näytä tämän enempää, ennen kuin kesäolohuone on valmis.:)



sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Oman maan parsaa


Kirjoituksen otsikko on liioiteltu mutta iloni kaiketi ei kenenkään mielestä: vuosi sitten juurakoista ensin ruukuissa olkkarin lattialla ja sitten kohopenkissä pihamaalla kasvatetut parsat ovat lähteneet kasvuun. Nämä kuvat ovat siis meidän pihalta, jee!

Parsan kasvatus on monivuotista puuhaa. Jos aloittaa siemenestä, saa odottaa ainakin 3-4 vuotta ennen kuin kevätherkut voi napsia omasta maasta. Niinpä meillä aloitettiin juurakoista, mutta emme korjaa satoa vielä tänä vuonna. Ehkä jo vuoden kuluttua! Kotiuduttuaan parsasta riittää satoa ainakin kymmeneksi vuodeksi, jopa vuosikymmeniksi. Se tarjoaa makuelämyksien lisäksi myös visuaalisia nautintoja: täyskasvuinen parsa on kuin jättimäinen, tukevakasvuinen tilli, ja tuo korkea huiskale toimii näkösuojanakin. Toivon, että meidän parsa kasvaa odotusten mukaisesti. (Kuten huomaatte, ne odotukset ovat kovat).




Annan parsalle tänä kasvukautena aiempaa enemmän kasvutilaa istututusalueelta, toivottavasti en turhaan. Myös parsapenkki on tarkoitus peruslannoittaa ja kärrätä sinne vähän lisää multaa, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi. Muuten parsa pärjäilee pitkälti itsekseenkin, mutta rikkaruohoista se ei pidä. Niiden leviämistä voi estää ruohokatteella, joka myös lannoittaa parsaa.


En tilannut tänä keväänä lisää juurakoita, mutta hankin niitä ja/tai taimia, jos vastaan tulee. Muutaman viikon kuluttua on Hyötykasviyhdistyksen perinteinen taimitori, ja muistaakseni siellä on ollut joskus parsaakin.






Vaikka oma parsapenkki on vielä muutaman sormenkokoisen kurkistajan varassa, on meillä herkuteltu parsalla! Yllä on tämänpäiväinen superaamiainen: vihreää parsaa ilmakuivatun kinkun sekä juuston kera. 

Eilen päivä alkoi munakkaalla, jossa oli tuoreena pannulla kypsennetyjä parsanpaloja ja makean paprikan renkaita, päällä salaattia. 



Kylvin tänään muuten pillisipulia. Siitäkin saattaa tulla monivuotinen oman maan kasvu!

Jos parsa kiinnostaa, kehotan tutustumaan myös Sailan parsapostaukseen.Kirjapuolelta suosittelen Jamie Oliverin teosta Jamien kotona. Siinä on sekä viljely- että ruokaohjeita, ja kirja on muutenkin oikea hyötypuutarhurin (tai wanna-be-sellaisen tai ruoanlaittajan) herkku!

lauantai 5. toukokuuta 2012

Vettä!


Viime yönä myrskysi niin, että ilmeisen huonosti suljettu ikkuna pamahti auki, kissat villiintyivät ja sitä myöten ihmistenkin nukkuminen kärsi. Iloitsin silti myrskystä: viime aikoina on ollut niin kuivaa, että olin jo miettinyt, pitääkö joitakin istutuksia kastella. Ei pidä, vettä tuli nyt yllin kyllin.


Kävin kameran kanssa tarkkailemassa mahdollisia myrskyvahinkoja, mutta mitään huolestuttavaa ei näkynyt. Ylhäällä on kuva kukintaan vähitellen valmistautuvasta mahoniasta - joka on tänäkin keväänä toipunut hyvin siitä, että pääsi hieman kärventymään auringossa - ja tässä tyräkistä, joka on varsin hyvässä vauhdissa sekin. Oi ihana toukokuu!




Eniten tuulen riepottelusta ja veden piiskaamisesta olivat kärsineet hyasintit. Vielä jokin aika sitten ne olivat tällaisia pieniä patukoita, mutta tänään sinne tänne sojottavia ja osin kaatuneita repaleita. Hurjaa, että kevään ensimmäiset kukat ovat jo kukkineet. Taustan epämääräinen vihreä on muuten viime vuonna kylvettyä ja nyt hyvin kasvuun lähtenyttä sitruunamelissaa (myös oregano ja ruohosipulit ovat jo voimissaan). Ajatuksenani on, että ruusu 'Astrid Lindgrenin' juurella on keväisin ensin hyasintteja, sitten sitruunamelissaa. Toistaiseksi suunnitelma vaikuttaa onnistuvan, ruusutkin näyttävät melko elinvoimaisilta.




Peikonpähkinä sopii muuten peuraseuduille. Se maistuu peuroille, mutta peurat eivät saa sitä nitistymään. Kippuraoksa voi hyvin ruokailijoista huolimatta.