lauantai 26. toukokuuta 2012

Talvesta selvinneet


Tiedän, sitä tikulla tai vaikka aurauskepillä silmään, joka puhuu talvesta toukokuun lopulla, mutta puhunpa silti...


Viime launtaina istuskelin pihalla ja pohdin puolihuolimattomasti, mikä tuokin punertavalehtinen kasvi tuossa kukkapenkissä mahtaa olla. Olen vissiin tunkenut viime kesänä ja etenkin syksynä maahan vähän sitä sun tätä, sillä elän nyt suuren hämmennyksen vallassa: mikä toi on ja/tai mistä toi on meille tullut?


No, tämän kasvin kohdalla muistin yhtäkkiä, että ostin parin vuotta sitten japaninjättililjan taimen ja istutin sen juuri tuohon kohtaan. Kasvi on talvenarka mutta näemmä sinnikäs!


Huomasin, että samasta kukkapenkistä puskee myös orvokki. Sain sen vuosi sitten keväällä lahjaksi, istutin ruukkuun ja sitten kuihtuneena tungin tuonne kukkapenkkiin. Siellä se nyt on, myös talvesta selvinneenä!



Eilen illalla myöhään minulle selvisi, että läheisessä metsässä kasvaa ihanasti pieniä orvokkeja. Huomasin ne, kun juoksentelin metsässä karanneen kissan perässä... Tänään jätin kissan kotiin, otin kameran mukaan ja kävin ikuistamassa kukkaset.


2 kommenttia:

  1. Niinpä, t-sanan mainitseminen saisi olla tyystin kiellettyä tähän aikaan vuodesta. Mutta olkoon nyt menneeksi mun puolesta tuossa asiayhteydessä... Tosiaan erikoista kestävyyttä noilla kasveilla, saas nähdä jaksaako koko suven sinnitellä...
    Kauniit nuo metsäorvokit. On se hyvä että karkulaisen jahtaamisesta seuraa jotain kivaakin;)

    VastaaPoista
  2. Pirkko, kyllä, yritin ajatella kauniisti, että karkulaisen tarkoitus olikin vain esitellä mulle metsärinne täynnä orvokkeja. En muista aiempina keväinä huomanneeni niitä. :)

    VastaaPoista