sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Rakusato


Kiitos ystävän aktiivisuuden, olen viettänyt maaliskuussa kaksi viikonloppua keraamikko Karoliina Tuovisen rakukurssilla (Espoon työväenopistossa). Tässä kuvia jälkimmäiseltä päivältä: ensimmäisen kerran tuotokset lasitettiin, lämmitettiin keramiikkauunissa, poltettiin raku-uunissa ja suurin osa kävi vielä sen jälkeen savustuspöntössä. Oli kivaa mutta hyvin savuista (tuli päänsärky) ja talvella kylmääkin hommaa. 

Paikan päällä kuvasin puhelimella, ja kotona piti sitten tietenkin ikuistaa kameralla omaa rakusatoa edestä ja takaa... Raku vaikuttaa hyvin kiehtovalta. Siinä ei ole kaikki niin nokonuukaa, mikä sopii minulle, mutta toisaalta, vaikka kuinka yrittäisi nokonuukailla, ei voi olla varma, millainen lopputuloksesta tulee.











Laatoistani on vielä hieman matkaa Terraviivan täydellisyyksiin, mutta olen silti tyytyväinen. Värien ja kuvioiden leikkiä voisi tuijottaa ikuisesti... Ulkopuolelta lasittamatta jätettyjen mukien/kippojen oli tarkoitus olla kuin muinaisesta japanilaisesta teeseremonista. Kipposista tuli vähän liiankin muinaisen näköisiä, mutta niiden käteensopivuus on täydellinen, ja mies oli sitä mieltä, että ne ovat hienompia kuin söpöt (turhat) kissakoristeet.

Arvatenkin olen alkanut haaveilla todella aidoista saviesineistä: ovan maan savea rosvopaistityylillä maakuoppaan. Epäonnistumisprosentti olisi todella suuri, mutta periaatteessa noinkin voisi tehdä saviesineitä, ei sitä ennenkään työväenopiston kursseilla käyty. Raku-uuninkin voi periaatteessa rakentaa itse. Kannattaa lukea esimerkiksi tämä keskustelu, jos haluaa kannustaa levottomia rakuajatuksia.

6 kommenttia:

  1. Upeita! Rakussa on tuo ihana pinta, niin kiehtova ja vaihteleva.
    Nyt heitit superhyperajatuksen ilmaan. Olen muutenkin jo ajatellut, että en tee grillipaikalla pihalla mitään -siis sellaista ei ole, mutta ajattelin ehkä joskus rakentaa sellaisen itse tiilistä muurattavan, eniten siksi, että olisi kivointa voida värjätä villalangat ulkona, höyryjen takia (puretusaineet ja jotkut väriaineetkin voi olla kyseenalaisia terveysvakutuksiltaan). En kyllä ole ikinä harrastanut keramiikkatöitä, mutta aina ne ovat kiinnostaneet. "Grillin" yhteyteen voisi rakentaa raku-uunin! Niista tulisi sitten kiva tiilimuuri-elementti pihalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, kuten jo puhuttiin toisaalla, oma raku-uuni on superhyvä ja lisäksi aivan mahdollinen ajatus. Kannustan ehdottomasti rakentamaan ulos monitoimityöpajan!

      Poista
  2. uka ikinä ystäväni lukeekaan kommenttia, niin mut sais kans viedä tollaselle kurssille! Tosi kivoja, tykkään tuosta rakun pinnasta kun se on niin elävä. Mukavia muotoja olet löytänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, toivottavasti joku askarteleva ystäväsi huomaa kommenttisi! :) Rakun pinta on kyllä kaunis - etenkin nyt, kun tietää, miten se muodostuu ja kuinka sattumanvaraista raku on, etenkin jos on ensimmäistä kertaa rakuilemassa.

      Poista
  3. Tuo gekko on upea!

    Ja tuohon Sailan kommenttiin liittyen, että minulla on suuri haave ollut monta vuotta itse värjätä lankaa omassa rannassa. Siis ensin tietysti pitää rynytä metsät läpi etsimässä sopivia sieniä ja kasveja. Ja tietysti anoa säiden haltijalta hyvä keli keittohommiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Susanna! Langanvärjäyssuunnitelmasi kuulostaa tosi hienolta. Kuten kannustan Sailaakin, niin kannustan myös sinua toteuttamaan hienon idean!

      Poista