lauantai 22. kesäkuuta 2013

Kesän kukkia ja vieraita


Giffiä juhannusta! :) Olen ottanut viime aikoina niin monta kuvaa, etten voi tuoda niitä kaikkia yksittäin blogiin. Siispä väkersin Gif-esitykset juhannuksen parhaista paloista.

Viikolla etsiskelin erästä kuvaa vanhoista bloggauksistani ja törmäsin pari vuotta sitten keksimääni juhannustaikaan: juhannusyönä tulee kuvata (ainakin) seitsemän luonnonkasvia. Hiippailin Espoon keskuspuistossa ja sen laidalla olevalla hylätyllä tontilla eilen alkuillasta, ylägiffissä lopputulos. Voisin viettää kaiket päivät luonnossa samoillen ja luonnon kauneutta parhaani mukaan ikuistaen.

Tänä juhannuksena meillä on ollut vain eläinvieraita. Myönnettäköön, että kuvasarja Herra Fasaanista tuli otettua jo viime viikonloppuna, mutta sama esitys nähtiin eilenkin. Fasaani peilailee naapurin kasvihuoneen ikkunasta itseään, tulee meidän pihalle raparperinlehtien suojassa ja hiippailee ihmisten ohi.



Nämä peurat tapasin eilen puolenyön aikaan. Naapuritontilla on muinaisen kasvihuoneen kehikko, ja peurat tykkäävät ruokailla ja nukkuakin sen keskellä. Eilen ne taisivat olla juhannushuumassa, kun eivät huomanneet, että ihminen ja kamera ovat parin metrin päässä. Ja vaikka huomasivatkin, niin ennen pakoonloikkimispäätöstä piti tuijottaa minua hetki. 


Hyvää juhannuksen jatkoa! Suomen kesä on maailman paras asia!

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Ryytineidon ryytimaa eli tee-se-itse-taimikyltit



Toukokuun alussa kävimme vanhempieni mökillä ja kaadoimme yhden nuoren lehtipuun (varmaankin lepän). Olin bongannut Pinterestistä kätevän taimikyltti-idean, eikä siis muuta kuin sahaamaan ja vuolemaan. (Jostain syystä minä sain aikaiseksi kaksi huonoa kylttiä siinä missä mies kahdeksan kelvollista. Äh.)



Hain Helsingin ehkä suloisimmasta kaupasta, Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri -puodista, siemeniä ja tussin, jolla kirjoitetun tekstin pitäisi kestää millaisella pinnalla ja minkä tahansa laisissa olosuhteissa. 


Liuskakivipation yhteydessä olevalle istutusalueelle syntyi yrttimaa, jossa kivi"polut"  erottavat taimi- ja kylvösalueet toisistaan. Toivon, että erityisesti ryytineito lähtisi itämään: en ollut kasvista kuullutkaan, mutta sen nimi oli niin hauska, että yrttineitoa piti saada omallekin ryytimaalle. Yrttien lisäksi alueelta löytyy mm. ruusuja, ja koko komeutta rajaa taikinamarja-aita, jonka toisella puolen, muurin luona, on kivikkokasveja.





Kuten kuvista näkyy, toukokuun alussa alue oli lähes kalju. Tässä viikko sitten otetussa kuvassa on jo enemmän vehreyttä - ja tällä hetkellä maasta kurkistaa vaikka mitä. En uskalla kitkeä, etten nypi ryytineidon alkujakin.

Eilen saimme yläkuvan kukon ryytimaan vartijaksi. Toivottavasti peurat pelkäävät sitä. :)


Terassin ryytimaa eli yrttilaatikkoistutus näyttää jo hyvin kesäiseltä, etenkin kun vieressä kasvava mahonia pyrkii kaappamaan laatikot keskelleen. 

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Tänään puutarhassa




...ruukkuistutuksia ja yrttilavan perustaminen, 


syreeninkukkia ja niiden kuvaamista estäviä tuulenpuuskia,


pihakoristeiden esille laittamista ja


hämmentynyttä pohdintaa, olenko alkanut pitää keltaisesta väristä - 


ainakin keltatyräkki sai kaverikseen pienen pienen tarhatyräkin.


Pionit ovat lähteneet kasvuun,

  
jättipoimulehti osoittaa ensimmäistä kertaa elkeitä kasvaa jättimäiseksi, 


on taas se aika, jolloin piha täyttyy hiljalleen laukkapalloista,


ja muistakin sini(puna)sävyisistä kukista.






Raparperin on tänä keväänä annettu kukkia.



Vielä pari viikkoa sitten paljas istutusalue on jo niin runsas, että haimme puputuolit kivipatiolle.




Tuoleilla istuskellessa on hyvä ihailla vastapäistä nurkkaa, joka sai tänään vanhat rottinkituolit ja  multaa ja siemeniä apila-aitohunajakukkaketoa varten.



Naapuritontillakin on aito kesä.



Vain yksi puuttuu: tulppaanien loisto. Mm. nämä olivat hehkeänä kukassa vielä kolme päivää sitten, 


mutta sitten tuli tämä ja söi kaikki tulppaanit yön aikana.


Yritän olla ajattelematta viimeistä puutarhahavaintoa, sillä sen ajatteleminen ei ole hyväksi verenpaineelle.